Sápmi |

Gávpotsápmelaš Rauna Rahko-Ravantti nákkáhalai pedagogihka doavttirin sámegiela ánssus

Rauna Rahko-Ravantti nákkosgirji gieđahalai sámeoahpahusa sajádaga Suomas.

Rauna Rahko-Ravanti
Govva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

Roavvenjárgalaš, pedagogihka magisttar Rauna Rahko-Ravantti lea okta vuosttamuš gávpotsámimánáin, geat leat ruovttus juo oahppan sámegiela. Dál son lea sámegiela ánssus juksamen dan buot alladeamos dási, go nákkáhálai mannán bearjadaga Roavvenjárgga universitehtas pedagogihka doaktárin (PhD).

Rahko-Ravantti giitáge iežas eatni, ja soga go leat oahpahan sutnje sámegiela njuoratmáná rájes.

– Mun jáhkan ahte mun livččen olu eanet geaffi, mus ii livčče ná rikkis servvodat iežan birra, ja mun jáhkan ahte mu eallin livččii máŋggalahkai oalle earálagan, ahte gal dat lea munnje issoras stuorra riggodat, ahte eadni lea gillen munnje oahpahit.

Iešmearridanválddi galggašii lasihit maiddái oahpahussuorggis

Rauna Rahko-Ravantti nákkosgirjji, Sámeoahpahus Suomas – Dutkamuš sámeoahpaheaddjiid oahpahanbarggus suopmelaš skuvllain, mielde sámeoahpahusa sajádat lea Suomas heittot. Dan lassin sámeoahpahusa ovddideapmi lea dávjá ovttaskas oahpaheddjiid duohken.

30 jagi oahpaheaddjin bargan ohcejohkalaš Nilla Tapiola lea seamma oaivilis nákkosgirjjiin.

Nilla Tapiola
Nilla Tapiola lea seamma oaivilis nákkosgirjjiin. Govva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Gal dál skuvllain lea dán láhkai, ahte dat lea ovttaskas oahpaheddjiid ja daid oahpaheddjiid geat leat dan skuvllas, hirpmat olu maiddái daid duohken, ahte dathan lea sirdašuvvan dat giela ja kultuvrra oahpaheapmi hui máŋgii ruovttuin ja sogain dohko skuvlla ovddasvástádussan, lohká Tapiola.

Rauna Rahko-Ravantti mielde maid sápmelaččaid iešmearridanválddi oahpahussuorggis galggašii lasihit, ja namalassii báikkálaš dásis. Fuonimus dilis oahppit ožžot dušše sámegiela oahpahusa, muhto de leat vel oahpaheaddji iežas návccaid duohken oahpahit sámekultuvrrii gullevaš áššiid, dego duoji, musihka, boazodoalu ja guollebivddu. Su nákkosgirjjis leatge konkrehta evttohusat, maid sahtašii bargat.

– Mun in dieđe leago mis servvodahkan áigi vuordit nu guhká, ahte eanetge mun lean jurddašallan, ahte dat čoavdin galggašii dáhpáhuvvat doppe juohke skuvla dásis, nu ahte doppe dalle ságastallojuvvo, ahte mo mii sáhttit justa dán skuvllas ovddidit dan sámeoahpahusa ja mat dat leat dan báikkálaš sámeservvodaga sávaldagat dan sámeoahpahusa ektui, lohká Rahko-Ravantti.

Bearaš maid doarjumen

Rauna Rahko-Ravantti lea bajáššaddan Roavvenjárggas, gos ii leat leamašan nu álkki leat sámegielat mánná. Su eadni Arja Somby-Rahko Gámasmohkkis eret, leige rámis iežas nieiddas go bálggis ii dasa lean álki.

Arja Somby-Rahko
Eadni Arja Somby-Rahko lea rámis niedasis. Govva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Mun jáhkan, ahte Rávná lea okta vuosttas gávpotmánáin, geat leat aisttan ožžon eatnigiellan oahppat sámegiela. Máŋggaid gárkuid lean mannan čađa; dat ii lean álki álggahit, olbmuin ledje ovdagáttut ahte ii boađe lihkostuvvat, muhto dáhan mii leat, illuda eadni.

Divvojuvvon dbm 16.05:  Rauna Rahko-Ravantti nákkáhalai pedagogihka doavttirin, ii filosofiijá

Divvojuvvon 18.10 dbm 7.10:  Ovddeš bajilčálus lei "Rauna Rahko-Ravantti nákkáhalai bajásgeassindiehtagiid doaktárin Lappi universitehtas" .

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä