Sápmi |

Riikkabeivviin báhkka ságastallan Deanu soahpamuševttohusas

Suoma riikkabeaivvit gieđahalle Deanu soahpamuševttohusa dievasčoahkkimis disdaga.

Eduskunnan istuntosali.
Govva riikkabeivviid jagi 2016 vuosttaš čoahkkimis. Govva: Jarno Kuusinen / AOP

Kansanedustaja Jari Leppä (kesk.)
Jari Leppä. Govva: Yle
Eana- ja vuovdedoallováljagotti ságadoalli Jari Leppä doalai vuosttažettiin sáhkavuoru, mas ovdanbuvttii ášši. Leppä oaivvildii, ahte Deanu guolástansoahpamuša ráđđádallamat Norggain ledje váddásat, ja oktasaš geahččanguovlluid gávdnan lei earenoamáš váttis.

– Váljagoddi atná ođđa soahpamuša máŋggaid ruossalas vuoigatvuođaid oktii heiveheaddji kompromissan, mas buot guolástanjoavkkuid guolásteami ráddjejit, dajai Leppä.

Ruonáid Johanna Karimäki lei čuovvovažžan vuorus. Karimäki dajai sáhkavuorustis, ahte dalán go luossanáliid dáfus lea vejolaš, sápmelaččaid rivttiid galgá buoridit. Son oaivvilda, ahte lea dehálaš, ahte sápmelaččat leat mielde buot joatkaráđđádallamiin.

Johanna Karimäki
Johanna Karimäki.

– Lea vealtameahttun, ahte boahttevuođasge árbevirolaš bivdosat leat ráddjejuvvon dušše báikegottálaččaid ja sápmelaččaid geavahussii. Soahpamuša dárkkuhussan lea dorvvastit luosa, vai nálit seilot ja sápmelaččat sáhttet boahttevuođasge hárjehit bivdokultuvrra Deanuleagis.

Karimäki dajai sáhkavuorus loahpageahčen maiddái, ahte ILO 169 –soahpamuša galggašii ratifiseret, ja ahte dat álkkidahtášii joatkagis ráđđádallandili.

"Soahpamuša ii galgga dohkkehit"

Sosiálademokráhtaid Harry Wallin dajai sáhkavuorustis, ahte luosa galgá suodjalit, muhto suodjaleapmi galgá deavdit buot vuoiggalaš loavkitkeahtesvuođa prinsihpaid sihke ollašuhttojuvvot nu, ahte dat vuođđuduvvá dutkojuvvon dihtui ja báikkálaččaiguin oktasaččat dohkkehuvvon prinsihpaid mielde.

Harry Wallin dajai sáhkavuorustis, ahte buori smiehttamušas ja buriin cealkámušain fuolakeahttá ollisvuohta lea dakkár, ahte SDP geahččá, ahte dákkár soahpamuš galggašii návddašit nanus luohttámuša ja dohkkehahttivuođa báikkálaččaid gaskkas.

– Mii oaidnit, ahte danin soahpamušráđđádallamiid galgá álggahit ođđasit, iige soahpamuša evttohuvvon hámis galgga dohkkehit.

kansanedustaja Jari Myllykoski
Jari Myllykoski. Govva: Antti Laakso / Yle

SDP evttohii lága hilguma.

Gurutlihtu Jari Myllykoski oaivvildii sáhkavuorustis, ahte guorrasa sosiálademokráhtaid sierraoaivilii ja namalassii lága hilgumii. Son goittotge oaivvildii, ahte váljagotti gieđahallan ja eandalii smiehttamuš lei earenoamáš bures čállon.

– Dat sisttisdoallá vuđoštallon teavstta, muhto dát vuoiggalašvuođaáššit estet guottiheames smiehttamuša.

Markus Mustajärvi
Markus Mustajärvi. Govva: Mauri Ratilainen / AOP

Gurutlihtu Markus Mustajärvi jearai sáhkavuorustis gáddjojuvvogo luossa dainna lágiin, ahte ain eanet bidjat vuovdimassii, iige dušše guolli muhto vearrámus dáfus áidnalunddot báikkálaš vehádatkultuvra.

Mustajärvi oaivvildii, ahte soahpamušas ásahuvvo guokte vuođđolágalaš vuoigatvuođa vuostálagaid, ja jos dilli lea nu vearrái, dalle galggašii váldit lasi áiggi ja hilgut dán soahpamuša.

"Spihkár sápmelaččaid gistui"

Kari Kulmala.
Kari Kulmala. Govva: Heikki Haapalainen / Yle
Vuođđosuopmelaččaid Kari Kulmala buvttii sáhkavuorustis ovdan, ahte son ii dieđe ovttage olbmo, gii livččii áibbas duhtavaš soahpamuššii. Son oaidná buorre áššin, ahte sálašguliid sturrodatráddjehusat dahje jándoriid guoskevaš sálašdihtomearit eai ollašuvvan. Son oaivvilda, ahte guolásteaddjit máhttet iešge mearridit, man veardde guoli váldet ja man veardde luitet ruovttoluotta čáhcái.

– Dárbbašmeahttun ”bivdde ja luoitte –bivddu” in guottit, dan láhkai eai goit sápmelaččat bivdde, dajai Kulmala sáhkavuorustis.

Ruoŧŧelaš Álbmotbellodaga Anna-Maja Henriksson buvttii sáhkavuorustis ovdan, ahte lea dehálaš ahte Deanu luosa suodjalit, muhto soahpamuš heajudahttá sápmelaččaid vejolašvuođaid joatkit kultuvrraset.

Anna-Maja Henriksson.
Anna-Maja Henriksson. Govva: Jarno Kuusinen / AOP

Henriksson deattuhii, ahte vuođđoláhka suddje opmodaga ja sápmelaččaid vuoigatvuođa iežaset kultuvrii. Henriksson oaivvilda, ahte dáid áššiid livččii galgan váldit vuhtii Deanu soahpamuša gieđahallamis.

– Jos rikkabeaivvit boahtte vahkus dohkkehit dán soahpamuša, dat lea fas ođđa spihkár sápmelaččaid gistui.

– Ruoŧŧelaš bellodatjoavku ii sáhte dohkkehit dán soahpamuša, ja dan dihte mii leat maiddái guorrasan dan sierraoaivilii ja dasa, maid eana- ja vuovdedoallováljagottis ovddasteaddji Wallin evttohii, ahte dát hilgojuvvošii, dajai Henriksson.

Eeva-Maria Maijala deattuhii sáhkavuorustis, ahte Deanu luossameari galgá čielggadit. Maijala oaivvildii maiddái, ahte soahpamuša čuolmmat leat guolástannjuolggadusa muhtin detáljjain ja dat guoskkahit bivdobiergasiid, guolástanbaji ja guolástanáiggiid sihke guolástanlobiid juohkima.

kansanedustaja Eeva-Maria Maijala
Eeva-Maria Maijala. Govva: Jarno Tiihonen / Yle

Jos soahpamuš dohkkehuvvo, galgá luosa meari dutkama lassin bidjat johtui guolástansoahpamuša váikkuhusaid čuovvuma, oaivvilda Maijala.

– Mii eat oaččo vuordit menddo guhká. Mii galgat veahkehit, ahte gielda sihkkarit ceavzá ja dan guovllu olbmot cevzet dás ovddos guvlui.

"Guolásteami gohcima galggašii beavttálmahttit"

Kokoomus-bellodaga Markku Eestilä oaivvildii sáhkavuorustis, ahte lea earenoamáš, ahte stuorra sálesge bidjat jearaldatvuložin dan, ahte leatgo luossanálit geahppánan vai eai.

– Jos riikkabeaivvit dahket mearrádusaid ja váljagoddi gieđahallá daid áššiid ja gullá áššedovdiid, de gal mii galgat luohttit dasa.

Markku Eestilä.
Markku Eestilä. Govva: Sakari Partanen / Yle

Eestilä maiddái dajai, ahte son ii dieđe ovttage riikkabeaiáirasa, gii ii gudnejahtáše sámekultuvrra. Son čujuhii dainna dasa, ahte muhtin ságastallamiin lea loktanan dakkár oaidnu, ahte riikkabeaiáirasat eai gudnejahtáše sápmelaš kultuvrra dahje báikkálaš ássiid.

Eestilä sávai sáhkavuorustis buot oassebeliin ipmárdusa mearrádusaid dahkkiid guovdu.

Ruonáid Satu Hassi dajai sáhkavuorustis, ahte ruonát bohtet lága nuppi gieđahallamis evttohit cealkámuša, mii dorvvastivččii sápmelaččaid rivttiid buorebut go váljagotti smiehttamušas. Ja dan, ahte vuoigatvuohta gillii ja iežas kultuvrra hárjeheapmái ii vuođđolága mielde leat čadnojuvvon ássanbáikái.

Kansanedustaja Satu Hassi
Satu Hassi. Govva: Terri Niemi / Yle

Hassi oaivvildii, ahte čoavddus, mainna sápmelaččaid vuoigatvuođaid sáhtášii dorvvastit buorebut, sáhtášii leat ovdamearkka dihte dakkár, ahte Suomas várrejuvvošii sápmelaččaide iežaset guolástandihtomearri.

Hassi atná hui dehálažžan váljagotti evttohusa nuppástusa guolástansoahpamuša fápmuibidjanlága 2§ paragráfii. Nuppástahtton paragráfas celket, ahte eana- ja meahccedoalloministerija galgá Suoma ja Norgga gaskasaš joatkkaráđđádallamiin čuovvut sámediggelága čuovvu ráđđádallangáibádusaid.

Hassi oaivvildii maiddái, ahte Suoma Lappis galggašii beavttálmahttit guolásteami gohcima.

"Gielddaid, sápmelaččaid ja fitnodatdolliid galgá veahkehit"

Guovddáža Katri Kulmuni oaivvildii sáhkavuorustis, ahte soahpamuš ii leat váttis dušše sápmelaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteami dáfus, muhto maiddái Ohcejoga gieldda dáfus.

Katri Kulmuni
Katri Kulmuni. Govva: Jarno Tiihonen / Yle

– Ohcejoga gieldda ekonomiijai mátkeealáhus lea hui mearkkašahtti.

Kulmuni doallá soahpamuša dáfus stuorra áššin maiddái eará guovllus ássi sápmelaččaid vuoigatvuođa guolástit Deanus sápmelašvuođa bokte árbejuvvon vuoigatvuođain.

Kulmuni atná dehálažžan, ahte riikkabeaivvit guđđet soahpamuššii cealkámušaid, maid mielde sápmelaččaiguin galgá joatkit ráđđádallamiid eamiálbmotkultuvrra nannema dihte, ja maiddái soahpamuša čuovvuma dihte.

Eero Lehti Kokoomus-bellodagas humai sáhkavuorustis das, ahte galgágo buot bivdojuvvon guliid loktet gáddái. Son humai "bivdde ja luoitte" –jurddašeami bealis.

Eero Lehti, kansanedustaja, Kokoomus
Eero Lehti. Govva: Yle

Dan lassin Lehti humai sáhkavuorustis makkár barggolašvuođa Deatnu sáhtášii addit.

Rikkabeaivvit dohkkehedje ráđđehusa evttohussii HE 239/2016 vp gullevaš 1. ja 2. láhkaevttohusa sisttisdoalu smiehttamuša mielde.

Riikkabeivviid dievasčoahkkima 14.3. sáhtát geahččat dáppe , ja Deanu soahpamuša guskevaš beavdegirjji sáhtát lohkat dáppe.

Deanu soahpamuša gieđahallet čuovvovaččat vejolaččat boahtte disdaga riikkabeivviin. Riikkabeivviid dieđihanossodaga mielde Deanu soahpamuš ii leat bearjadaga dievasčoahkkima áššelisttus.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä