Saame |

Saarikivi: Valtion rajat ja kielen standardisoituminen vaikuttavat saamenkielen käyttöön

Yle Sápmi kertoi keskiviikkona uutisissaan pohjoissaamen murteiden tilanteesta. Saarikivi haluaa oikaista väärinymmärrystä, jonka hänen mielestään Yle Sápmin julkaisema uutinen synnytti.

Janne Saarikivi
Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi Kuva: Janne Saarikivi

Yle Sápmi kertoi keskiviikkona 10.7, että Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorin Janne Saarikiven mukaan nykyisen pohjoissaamen murteet ovat katoamassa. Saarikivi haluaa oikaista väärinymmärrystä, jonka hänen mielestään Yle Sápmin julkaisema uutinen synnytti.

Saarikivi kertoo, että kielen muuttumiseen vaikuttaa hyvin monenlaiset asiat.

- Kulttuurin kehittyminen on sidoksissa uusiin sanoihin ja käsitteiden vakiintumiseen. Kielellinen prosessi tapahtuu myös puhuessa, kun jokin foneemi tai ääntämys vaihtuu ja saattaa levitä muihin murteisiin. Myös media ja kouluopetus muuttaa kieltä, selventää professori Janne Saarikivi.

- Nyky-yhteiskunnassa on myös eri faktorit, kuten kirjakieli ja erityisesti koulu ja media. Kielenkäyttö on myös tietysti sidoksissa ihmisten ajattelussa siten, mikä on oikein ja mikä on väärin kielessä. Se kuvahan syntyy koulussa. Kielen standardi vaikuttaa siihen, millainen kuva ihmisillä on hyvästä kielestä.

Suomenkielen yhteydessä on selvitetty, että joissain maakunnissa murteet ovat kadonneet, mutta laajemmin katsottuna murteet elävät.

Janne Saarikiven tiedon mukaan ei ole tutkittu sitä, millaisia muutoksia pohjoissaamenkielessä ja murre-eroissa on tapahtunut.

- Uskon, että saamenkielten kontekstissa valtionrajat vaikuttavat siihen, miten ihmiset puhuvat. Perinteisesti on ollut tietty murrekartta, minkä mukaan vaikkapa Kautokeinossa ja Enontekiöllä puhutaan länsimurretta ja Tenonlaaksossa itämurretta. Näin on tietysti tilanne nytkin. Toisaalta, kun joitakin murteita puhutaan Norjassa ja toista kielimuotoa Suomessa,  se vaikuttaa hyvin paljon, kun koulun ja median kautta tulee eri maiden kielten kielenkäyttötavat, kertoo Saarikivi.

Kommentoi aihetta (5 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • Mamma

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    No tästä jutusta ei kyllä synny väärinkäsitystä, kun ei syntynyt mitään käsitystä.

  • Tiina

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Mikähän mahtaa olla tämän uutisen funktio...?

  • Nimi

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    "Saarikivi haluaa oikaista väärinymmärrystä, jonka hänen mielestään Yle Sápmin julkaisema uutinen synnytti."

    Kuka on ymmärtänyt väärin? Mikä ymmärrettiin väärin? Mistä on kyse?

    Koska poisvedetty uutinen ei ole lukijoiden käytettävissä, eivät lukijat voi arvioida oliko kyseessä väärinymmärrys vai taitamattomasti ja tarkoituksella tehty "uutinen". Näin ei JSN_:n toimittajien eettisen säännöstön mukaan saa menetellä.

    Tästä tulee vain kuva, että alkuperäinen väärinymmärtäjä oli Yle Sápmin toimitus joka jostain vain arvattavasta syystä (olisko ollut Saarkiven HS:n vieraskynäpalstalla julkaistu teksti?) tekaisi täysin tökerösti jutun, joka ei täytä Journalistin eettisissä ohjeissa annettuja kriteerejä.

    Olisi paikallaan julkaista ao. alkuperäinen teksti, ilmoitettava lähteet sekä se miten juttu on syntynyt ja selvitys "väärinkäsityksistä".

    Olisi kohtuullista, että toimitus sivullaan mjulkisesti pyytäisi Janne Saarikiveltä anteeksi menettelyään.

  • herkkä tutkija

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Alkuperäisessä jutussa sama sanottiin vähän kärkevämmin. Siinä oli myös suoria lainauksia Saarikiveltä. Nyt tässä jutussa Saarikivi puhuu itsestäänselvyyksiä. Jos on syytä Yle Sapmin toimituksessa, on syytä myös Saarikivessä, joka haastattelussa taisi puhua vapaasti ja monesta asiasta. Kyllä hänen professorina pitäisi osata puhua niin, ettei väärinymmärystä synny ja valita sanansa tarkkaan. Mediaa on helppo syyttää.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä