Sápmi |

Sámi dutkiide lágidišgohtet bargobájiid eamiálbmogiid dutkanmetodain

Suoma kulturruhtarádju lea juolludan 100 000 euro veahkkeruđa eamiálbmogiid dutkanmetodaid geavaheami ovddideapmái sámi dutkiid gaskkas. Fidnus leat fárus 20 dutki miehtá Sámi.

Jietna: Pigga Keskitalo
Jietna

Suoma kulturruhtarádju lea juolludan 100 000 euro vehkkeruđa prošektii, mii galgá ovddidit eamiálbmogiid dutkanmetodaid geavaheami sámi dutkiid gaskkas. Čuovvovaš guovtti jagi áigge dollet bargobájiid, main sámi dutkit besset oahpasmuvvat ja ovddidit iežaset áddejumi eamiálbmogiid dutkanmetodain.

Fidnu jođiheaddjin leat eamiálbmotdutkamuša veahkkeprofessor Pirjo Kristiina Virtanen Helssega universitehtas, Sámi allaskuvlla veahkkeprofessor Pigga Keskitalo ja Norgga árktalaš universitehta veahkkeprofessor Torjer Olsen.

Fidnus leat fárus 20 dutki miehtá Sámi.

"Váldet vuhtii eamiálbmogiid jiena"

– Duogáš dán fidnui lea dat, ahte iešguđetge báikkiin sámis, allaoahpahusat mat barget daiguin sámi dutkanáššiiguin, de mii leat gávnnahan ahte livččii dehálaš maiddái viggat systematiseret daid dieđuid ja vásáhusaid ovttas singuin geat leat bargamen dain áššiiguin, muitala Sámi allaskuvlla veahkkeprofessor Pigga Keskitalo.

Álgoálbmogiid dutkanmetodat deattuhit kvalitatiivalaš lahkoneami, čiekŋalis ipmárdusa, oassálastima ja etihkalaš prinsihpaid vuhtiiváldima.

– Mihtilmas daidda eamiálbmotmetodologiijaide lea, ahte dat váldet vuhtii ja buktet ovdan eamiálbmogiid jiena dutkamuša bokte. Ja daid dieđuid mat sis leat, daid sin vásáhusaid. Dat hukse maiddái šalddi iešguđege dieđalaš ságastallamiid gaskii. Okta dehálaš ulbmil lea dieđusge juohkit dieđuid politihkalaš mearrideami várás. Ja mii várra deháleamos, lea ahte dat nanne servodaga ja gulahallá dainna servodagain, muitala Keskitalo.

"Etihkalaš dutki lea ovttasbarggus servodagain"

Pigga Keskitalo muitala, makkár lea ehtalaš dutkanvuohki.

– Dás dat metoda lea dakkár, ahte dat váldá vuhtii árbevirolaš máhtu ja daid eamiálbmogiid vásáhusaid ja beroštumiid. Etihkalaš dutki lea duođai ovttasbarggus dainna servodagain ja sáhttá dadjat, ahte servoša lea dehálaš kommenteret dutkanbohtosiid. Dat lea guhkes proseassa dan dutkama álggu rájes gitta lohppii. Dutki gulahallá, šiehtadallá ja doaibmá nu gohčoduvvon sensitiivalaččat dan dutkama ektui ja dan servoša ovttasbarggu ektui. Ja maiddái geavaha dakkár vugiid, mat leat daidda eamiálbmogiidda mihtilmasat.

– Dutki ferte kritihkalaččat sihkkarastit ja oaidnit máŋggabealagiid. Olles áigge gehččalit leatgo dat su gávnnaheamit doallevaččat, ja kritihkalaččat geahččat dan dieđu. Ferte geavahit dakkár vugiid, mat leat dohkálaččat. Okta mearkkašahtti áššihan dás lea dat giella, ahte geavahuvvojit dakkár gielat, ahte sii geaiguin lea ovttasbarggus dan dutkanproseassas, áddehallet dainna gielain jos dat leačča vejolaš, muhto iešguđetge heiveheamit sáhttet leat geavahusas.

Pigga Keskitalo lei mielde Dearvva-sáddagis 10.3.2017.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä