Ostan kondomeja, näkeekö joku?
Kondomikirjailija Tiia Aarnipuu kehottaa valmistajia käyttämään enemmän mielikuvitusta. Miten olisi kondomi, johon voi piirrellä tai kumi senttimitalla?
Hattulalainen kirjailija-tutkijapariskunta Tiia ja Petja Aarnipuu tekivät kirjan kondomista. Toukokuussa julkaistu Kondomikirja on ensimmäinen teos aiheesta. Edes englanninkielisestä tarjonnasta ei löydy kilpailijaa. Kirjan idea lähti juuri tästä.
- Havahduimme, että miten on mahdollista, ettei kortsun historiasta, ympärillä velloneista keskusteluista, valmistuksesta ja käytöstä ei ole mitään kirjaa. Asia koskettaa kuitenkin melkein kaikkia, sanoo kirjailija Tiia Aarnipuu.
Kirja kertoo kuvin ja sanoin kursailemattomasti ja asiapitoisesti, mutta samalla kihelmöivän viihteellisesti kaiken tästä vihatusta ja rakastetusta varmuusvälineestä.
- Se liittyy isoihin asioihin; seksuaalisuuteen, terveyteen ja väestöpolitiikkaan, kuten HIV-kriisiin. Se on kuitenkin esineenä hirveän pieni, nolo ja hävitettävä. Siksi se on tärkeä.
Eka oma kondomi lehden välissä
Edes Kansallismuseo voinut kirjanteossa auttaa, joten oli kaivettava tietoa haastattelemalla ja kaivelemalla. Omakohtaiset kokemukset lähtivät kirjan kirjoittajallakin paketista, jonka hän sai kotiinsa 16-vuotiaana.
- Kotiin lähetettiin lehti, jonka välissä oli kondomi. Se oli tärkeä asia, lehti käsitteli seksiä, isoksi tulemista ja siellä oli kortsu ihan minua varten.
Jollain tapaa siinä oli sitä samaa tunnetta, minkä kondominostaja kokee kioskilla.
- Toivottavasti sellainen kutkutus on jäljellä, ettei se olisi ihan sama asia kuin ostaisi irtokarkkia. Se kuitenkin liittyy seksin harrastamiseen.
Asian päälle ei ollut mitenkään hankala päästä. Haastateltavat, joissa oli homoja, heteroita, miehiä ja naisia, puhuivat suunsa puhtaaksi pienestä noloudesta huolimatta.
- Meillä on pidetty yllä puhetta, kuinka vaikea on kondomia ostaa ja käyttää. Se on muuttunut urbaanilegendaksi. Vanhimmissa tarinoissa oli sitä häpeilyä ja vaikeilua, mutta muuten haastateltavat puhuivat kokemuksistaan avoimesti. Kokonaiskuva kortsukulttuurista on se, että noloilu ei enää ole se pääjuttu ollenkaan.
Pitkä ja kirjoittamaton historia
Kondomin historia jää edelleen hämäränpeittoon, koska keksijää ei ole tavoitettu tutkimuksenkaan keinoin.
- Se menee niin kauas ja hämärään historiaan ettei siellä enää oikein näe, sanoo Tiia Aarnipuu.
- Kysymys on suojasta, joka laitetaan peniksen päälle. Niitä tapaa jo kalliomaalauksissa. Onko niitä käytetty statussymbolina vai hyttyssuojana vai minä, sitä kukaan ei tiedä. Jonkinlaista ehkäisykäyttöön liittyvää siihen kyllä liittyy.
Antiikin kreikkalaiset kertoivat Kreetan kuningas Minoksen kärsineen ikävästä vaivasta. Kuningas syöksi siemennesteen sijaan käärmeitä, tuhatjalkaisia ja skorpioneja. Tämän takia hän tuli tappaneeksi kaikki naiset, joiden kanssa harrasti seksiä. Ratkaisu tähän ongelmaan löytyi vuohen virtsarakosta: ohut tuppi peniksen päähän.
Nykypäivän kondomi on värikäs ja muodokas lateksituppi. Aarnipuu sanoo, että monista kondomi on kiihottava ja usein myös osa esileikkiä.
- Sitä voi voi käyttää suojana, mutta kortsua käytetään myös siisteys- ja mukavuussyistä, se tuoksuu hyvälle ja tuntuu hyvälle. Nuo asiat voisivat kyllä näkyä valikoimissa enemmänkin. Miksei voisi käyttää enemmän mielikuvitusta. Mukana voisi olla kynä, jolla piirreltäisiin kuvia kortsuun. Tai sitten kumissa olisi senttimitta, kun aina puhutaan siitä pituudesta, ehdottaa Aarnipuu.
Voisiko Vatikaani jo hyväksyä kondomin
Vakavampaa eettistä pohdintaakin kirja sisältää. Uskonnollisia kysymyksiä ei voi ohittaa.
- Kortsun eettisin historia limittyy ehkäisyyn. Se kokonaisuus on aika raaka ja rajukin välillä. On kyse elämäntilanteista ja yksilöistä, ja siitä millaisia ratkaisuja ihminen voi tehdä omana ruumiinsa suhteen.
Kirjailija on iloinen siitä, että maailmanhistoriassa tapahtui muutos kirjan teon aikana, kun katolisen kirkon paavi myönsi, että kondomin käyttö voisi olla hyvä idea taudeilta suojautuessa.
- Perhesuunnitteluun sitä ei saisi katolisessa kirkossa edelleenkään käyttää. Tämä on hyvä valtavan kokoinen esimerkki siitä, että vedetään koko maailman kokoinen herne nenään. Soisin, että nykyaikana ei enää seksuaaliterveyttä ja perheen perustamista rajoittaisi ulkoiset asiat, sanoo tietokirjailija, uskontotieteilijä ja sukupuolentutkija Tiia Aarnipuu.
Hän kehottaa siirtämään katseen penikseen ja ostamaan kesäkumeja.
Tuoreimmat aiheesta: Häme
Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho on kuollut
Forssan entinen kaupunginjohtaja Tapani Venho on menehtynyt pitkällisen sairauden murtamana 21. toukokuuta, kertoo Forssan Lehti.
Lopen peruna ehtii pöytään ennen juhannusta
Loppilainen perunanviljelijä Antti Mikkola lupailee hämäläistä varhaisperunaa tarjolle viimeistään juhannuksena. Kanta-Hämeen viljelijät pääsivät kylvämään kerralla tulleen kevään ansiosta perunansa samaan aikaan Lounais-Suomen ja saariston kanssa.
Hattulan ilmapiiri leiskuu yleisönosastoissa
Hattulan päätöksentekoa ja toimintatapoja koskeva mielipidekirjoittelu ei tahdo laantua. Se alkoi päätöksestä sulkea Rahkoilan kyläkoulu ja tavasta jolla kuntalaiset saivat sen tietää. Sen jälkeen jatkuneeseen sananvaihtoon ovat ottaneet osaa koululaisten vanhemmat, kriittiset kuntalaiset, yksittäiset valtuutetut sekä koko kunnanhallitus ja valtuuston puheenjohtajisto.
Ranskalaisen torin herkut löytyvät nyt Hämeenlinnasta
Hämeenlinnassa toista kertaa järjestettävä viikon mittainen Ranskalainen tori tarjoaa herkkujen lisäksi kesäilman täydeltä tuoksuja ja värikästä silmänruokaa. Ranskalainen tori on laajentunut mm. italialaisten mukana olon myötä oikeastaan välimerellis-hämäläiseksi toriksi.
Janakkalan talouskuuri nostaa veroja ja leikkaa palveluja
Janakkalan kunnan talouden tasapainotusesitys ehdottaa parille seuraavalla vuodelle tuntuvia veronkorotuksia. Kunta aikoo lisäksi vähentää väkeä, tarjota kannustevapaita, myydä omaisuutta ja karsia palveluita.
Hämäläisen maatalouslomittajan kellokortti on kännykkä
Tämän vuoden loppuun mennessä hämäläiset maatalouslomittajat hoitavat työaika- ja ajokilometri-ilmoituksensa matkapuhelimilla. Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen tarkoituksena ei ole tiukentaa valvontaa vaan vähentää paperitöitä. Liikelaitos toimii mm. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla sekä Hyvinkäällä.
Hämeenlinna etsii uusia ideoita minipiloteiksi
Minipilotit ovat asukkaiden kokeilevaa toimintaa joka innostaa ihmisiä toimimaan yhdessä. Porkkanana on 500 euron avustus. Minipilotissa jonkin alueen toimintaa pitää olla parantamassa hankkeen vetäjien lisäksi myös asukkaita.
Hämeen linnan vallihaudoissa alkaa suuri peruskorjaus
Museovirasto kunnostaa Hämeen linnan vallihaudat seuraavien parin vuoden aikana. Osa seinämien kivistä on siirtynyt paikoiltaan ja vesi seisoo ikävän limaisena.
Keskustele: Vaihdatko aina uusimpiin kännykkämalleihin vai onko vanhassa vara parempi?
Kertyykö laatikoihin läjä toimivia ja käytettyjä puhelimia? Minne sinä viet vanhat kännykkäsi?
Hämeenlinnan tiet ovat kohtuullisessa kunnossa
Hämeenlinnan kaupungin oman selvityksen mukaan tiet ja kadut ovat kohtuullisessa kunnossa. Erittäin huonoja ja huonoja katuja löytyi vajaat 50 kilometriä. Huonoimpia teitä joutuvat ajamaan lammilaiset sekä Iittalassa ja asuntokaduilla liikkuvat. Selvitys tutki yli 600 km katuja, teitä ja kevyen liikenteen väyliä.
