Sairaanhoitopiiri kiristää nyt vyötään, koska monille tulosyksiköille asetetut ennestään tiukat budjetit ylittyivät alkuvuoden aikana. Säästöt kolhaisevat koko sairaanhoitopiiriä, mutta erityisesti psykiatrian puolta, lapsia ja nuoria, leikkaus- ja tehohoitoa sekä kuntoutusta. Säästötavoitteeseen aiotaan päästä vielä tämän vuoden aikana.

Tunnelma psykiatrian klinikalla Oulussa oli tänään matalalla. Psykiatrian tulosyksiköltä ollaan kahmaisemassa pois uuden säästöohjelman myötä lähes kaksi miljoonaa euroa. 26 vuotta mielenterveystyötä tehnyt ylihoitaja Matti Laukkanen on pettynyt siihen, että säästöt vetävät jälleen maton jalkojen alta.

- Toiminnan supistaminen vaikuttaa siihen, että hoitoajat lyhenevät. Silloin kuntien palvelujen pitäisi olla hereillä ja kyetä hoitamaan näitä ihmisiä paremmin. Siihen ne eivät pysty tänäkään päivänä. Yksittäistä potilasta ajatellen palvelut eivät siis ainakaan parane, jos tämä tapahtuu tällaisella aikataululla. Kyllähän tämä vaikuttaa ihan arjen elämään, Matti Laukkanen toteaa.

Henkilöstömenot ja hoitotarvikkeet syyniin

Monissa tulosyksiköissä on jouduttu miettimään ankarasti, mistä menoja karsitaan. Henkilöstömenoja sairaanhoitopiiri on karsimassa 50 henkilötyövuoden verran, jotta budjetissa pysytään. Työpanoksen vähentäminen aiotaan kohdistaa tilapäisen henkilöstön ja sijaisten käyttöön.

Tarvittavat sijaiset ehdotetaan hoidettavaksi mahdollisuuksien mukaan muista yksiköistä käytettävissä olevalla vakinaisella henkilökunnalla. Tarkoitus on, että avoimeksi tulleita virkoja ja toimia ei toistaiseksi täytetä pysyvästi. Lisäksi työaikakorvauksia pyritään antamaan vapaa-aikana. Tarvikemenojen osalta suurin ylitysuhka on hoitotarvikkeiden kohdalla. Leikkaus- ja tehohoidon yksiköltä säästetään yli miljoonaa euroa. Lopullisia päätöksiä kohteista ei ole vielä tehty.

Tilanne on hankala monille sairaanhoitopiirin tulosyksiköille, joilla on jo ennestään hyvin niukka budjetti.

- Arkikokemuksen mukaan sellaiset yksiköt, jotka eivät ole pystyneet toteuttamaan budjettia, kutsuvat sitä lähes aina jälkikäteen alimitoitetuksi, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo.

- Tästä riittää punnittavaa ja pohdittavaa nyt muillekin tulosyksiköille psykiatrian lisäksi.

Opittiinko viime lamasta?

Viime laman jälkiä korjataan vieläkin psykiatrian puolella. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Kyösti Juujärven mielestä silloisesta tilanteesta on otettu opiksi.

- Meidän pitää päästä siihen tilanteeseen, että suomalaiset voisivat edelleen ja myös tulevaisuudessa yhä paremmin. Tämmöisistä syrjäytymisistä, mitkä kostautuvat kalliina erikoishoidon laskuina, pitää päästä eroon, Juujärvi esittää.

Ruohonjuuritason osastotyössä pitkään mukana ollut ylihoitaja Matti Laukkanen on taas sitä mieltä, ettei vanhoista virheistä ole opittu lähellekään tarpeeksi hyvin.

- Olen ollut itse pesemässä edellisen laman jälkipyykkiä, ja jotenkin toivoisin, että tämän päivän päättäjät olisivat viisaampia. Hieman epäilyttää, onko näin, Laukkanen päättää.