Helsinki |

Pääkaupunkiseudulla hirveä hinku luonnonjäille – turvallisia ponttoonitraktoreita vasta yksi

Tuusulanjärven luistelureittiä alettiin aurata mönkijällä tänä aamuna Järvenpäästä. Espoossa kaupunki ei vastaa luonnonjäiden aurauksesta. Joka kunnassa virkamiehet muistuttavat, että virkamiehillä on myös vastuu auratuista jääbaanoista. Jyväskylästä löytyy ilmeisesti Suomen ainoa auraustraktori, johon on rakennettu ponttoonit jäihin putoamisen varalta.

Järvenpään kaupungin liikuntatoimi mittasi Tuusulanjärven jään paksuuden tänä aamuna. Jään paksuus vaihteli 21-24 sentin välillä eli se kantaa mönkijän.
Järvenpään kaupungin liikuntatoimi mittasi Tuusulanjärven jään paksuuden tänä aamuna. Jään paksuus vaihteli 21-24 sentin välillä eli se kantaa mönkijän. Kuva: Varpu Helpinen / Yle

Tuusulanjärvellä oli tänä aamuna hyytävä tuuli, kun Järvenpään kaupungin liikuntatoimen työntekijät ajoivat jäälle kahdella mönkijällä ja alkoivat kairata mittausreikiä. Koska jään paksuus vaihteli 21 - 24 sentin välillä, liikuntapaikkamestari antoi luvan aurata luistelubaanaa mönkijöillä.

– Tuo vahvuus riittää mönkijälle, mutta kovin hyvää rataa sillä ei vielä saa. Kevyt pakkaslumi liikkuu juuri ja juuri, mutta ensi yön myräkän jälkeen voi olla vaikeuksia. Koneen työleveys on lisäksi kapea, liikuntapaikkamestari Ari Kuisma kertoo.

Järvenpään päähän järveä aurattiin noin viiden kilometrin retkiluistelurata. Tuusulan puolella järveä odotellaan vielä jään vahvistumista, sillä kunnalla ei ole auroin varustettuja mönkijöitä.

Viikonloppuna avoimessa Tuusula-Facebook-ryhmässä iloittiin siitä, että joku oli jo aurannut kilometrien pituisen suoran reitin Tuusulasta kirkon rannasta Järvenpään Tervanokan uimarannalle. Kuisma kiroaa tuon auraajan.

– Ainakaan se auraaja ei ollut Järvenpään tai Tuusulan liikuntapalveluista, vaan ääliöpalveluista. Eilenkin Järvenpäässä kaislikossa joku putosi jäihin. Tuollaiset ääliöt aiheuttavat paineita Järvenpään ja Tuusulan työntekijöille, että tehkää nyt jo se rata. Minä en ajata työmiehiä tuonne järvelle traktorilla, jossa on oikea kuolemanriski. Hytistä ei pääse nopeasti pois, koska kattoluukkujakaan ei enää ole.

Liikennevakuutus ei ole voimassa baanalla

Virkamies Kuisma muistuttaakin vakavasti jäällä liikkumiseen liittyvistä riskeistä, esimerkiksi railoista. Halkeamat heikentävät aina jään kantavuutta. Esimerkiksi railojen risteyskohdassa jään kantavuus on enää 25 prosenttia ehjän jään kantavuudesta.

Samoilla varovaisilla linjoilla on Espoon kaupungin aluetyöjohtaja Petri Forsman.

– Espoon kaupunki ei auraa ratoja luonnonjäille. Esimerkiksi Oittaalle aurattu rata ei ole kaupungin. Kun joku loukkaantuu, ihmiset hakevat herkästi korvauksia kaupungilta ja kaupunki ja virkamies ovat vastuussa tapahtuneesta, Forsman muistuttaa.

Auraustraktoreiden tai muiden työkoneiden liikenne- tai muut ajoneuvovakuutukset eivät ole voimassa jäällä kuin viranomaisten hyväksymällä ja hoitamalla virallisella jäätiellä.

Sekä Tuusula, Järvenpää että Espoo auraavat luonnonjäille latuja vasta silloin kun teräsjäätä on yli 35 senttiä ja luntakin riittävästi.

Jyväskylästä löytyy ponttoonitraktori

Kunnat ovat miettineet yhdessä VTT:n kanssa aurauskalustoon kellukkeita, jotka pitäisivät koneen ja ennen kaikkea työmiehen pinnalla, jos jää pettääkin. Työ on vielä kesken.

Jyväskylässä tällainen ponttoonein varustettu auraustraktori on ollut käytössä jo vuosia. Sen on ideoinut ja rakentanut paikallinen urakoitsija, joka aurasi esimerkiksi viime lauantaina Jyväsjärveen retkiluistelureitin.

Ponttoonitraktori linkoaa lunta.
Jyväskyläläinen yrittäjä on kehittänyt kiinteistötraktoriin ponttoonit, ettei traktori vajoaisi veteen jään pettäessä. Kuva: Jukka Häkkinen
– Olemme tehneet kahteen kiinteistönhuoltotraktoriin ponttoonit muoviputkista. Kantavuus on vielä kerrottu puolellatoista putkien valmistajan ilmoittamasta kantavuudesta. Se on ihan laskennallinen juttu, kun tietää pikkutraktorin painavan puolitoista tonnia, urakoitsija Jukka Häkkinen paljastaa.

Suunnitelmissa on kokeilla ensi talveksi vielä kevyempää materiaalia: alumiinia.

Ponttoonit ovat normaalissa auraustilanteessa jäänpinnan yläpuolella, mutta jos traktori alkaa vajota jäihin, ponttoonit lasketaan hydrauliikalla alas ja ponttoonit nostavat traktorin kellumaan pinnan yläpuolelle. Tästä traktori voidaan hinata maihin.

– Vakuutushan ei korvaa mitään, myö ollaan tällaisia pellepelottomia. Kyllä ne on kauheasti kyselleet sieltä etelästäkin, että miten me on ne ponttoonit tehty, mutta en minä nyt sitä niin tarkasti kerro, etten joudu vastuuseen, jos joku muu pudottaa traktorinsa jäihin, Häkkinen naurahtaa.

Marja-Leena Nurminen luisteli tänään 11.1.2015 Tuusulanjärven Järvenpään puoleisessa päässä.
Marja-Leena Nurminen luisteli tänään Tuusulanjärven Järvenpään puoleisessa päässä. Kuva: Varpu Helpinen / Yle
 

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Kotimaa

Noin 190 000 taloutta ilman sähköä

Puu kaatuneena autojen päälle.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä