Kokematonkin luonnossa liikkuja huomaa tulleensa majavan reviirille, kun vesi on vallannut veden varsia ja maastossa on poikki järsittyjä runkoja tai kuorettomaksi kaluttuja kapuloita. Jostakin löytyy veden korkeutta säätelevä pato, ja hyvällä tuurilla näkee veden partaalla kekomaisen pesän tai pari. Itse majavaa tuskin näkee. Se liikkuu lähinnä yöaikaan, ja ihmisen haistettuaan painuu näkymättömiin.

Majavan pesällä

- Majavan reviiriä pitää lähestyä tuulen alta. Pikkuisen ääntäkin voi pitää, mutta majavalla on hyvä hajuaisti, ja sillä se havaitsee varmimmin ihmisen. Päiväaikaan uros ehkä tulee ulos pesästä ja haistelee ilmaa tunnistaakseen häiritsijän. Näemme korkeintaan sierainten käyvän veden pinnalla tai kuulemme hännän läiskähdyksen, kun uros varoittaa reviirin perhettä, kertoo majavaoppaana oleva projektipäällikkö Mika Soramäki Vanajavesikeskuksesta.

- Päiväaikaan koko sakki on vetelemässä unia yön aherruksen jälkeen. Näin heinäkuun lopussa pesässä ovat vanhemmat, tänä vuonna syntyneet poikaset ja lastenhoitajina toimivat viime vuoden poikaset. Ylivuotiset poikaset saavatkin kohta lähteä etsimään itselleen uutta reviiriä. Yön ajan perhe on kaatanut puuta, kerännyt ruokaa, parannellut patoa tai kaivanut ruuan kuljettamista helpottavia kanavia.

- Aluksi majavapari oli rakentanut pienen yhden huoneen penkkapesän. Kun ne olivat saaneet nostettua veden pintaa, ne olivat rakentaneet uuden pesän, jossa on kolme huonetta. Siinä on makuuhuone, ruokahuone pesään tuotua syötävää varten sekä uimahuone, jossa majavanpojat opettelevat uimista ja majava voi tarkkailla veden pinnan korkeutta.

- Majavan lempiruokaa on haapa, jota se saattaa hakea satojen metrienkin päästä lammesta. Lisäksi sille maistuvat koivu ja muut lehtipuut leppää lukuun ottamatta. Majava kaataa puut veteen, missä se voi turvallisesti syödä ja kuljettaa ruokaa pesään. Majava ei syö itse puuainesta, vaan kuorta ja sen alla olevan nilan. Evolla eläville kanadanmajaville näyttää maistuvan pettukin.

Majavan padolla

Mika Soramäki näyttää Hämeenlinnassa Evolla valtavan majavapadon, jolla on pituutta noin 40 metriä ja korkeuttakin pari metriä. Noin neljä vuotta sitten aloitettu pato on kasvattanut uuden matalan pikkujärven, joka on tappanut alleen jääneen tukevan kuusikon.

- Pari metriä veden alla kulki ennen tie. Aluksi majava tukki sen ali kulkeneen rummun ja alkoi nostaa veden korkeutta. Nyt reviiri on suojeltu. Miksi majava nostaa vettä? Se käyttää ruuakseen rannalla olevaa ravintoa. Kun ruoka on loppumassa, se nostaa vedenkorkeutta, ja taas rannalla on syötävää, nauraa Mika Soramäki.

- Majava luo samalla rikkaan elinympäristön muillekin lajeille. Se on taitava rakentaja, joka osaa käyttää hyväkseen mm. veden virtausta. Pato on siten kaareva, että veden paine vahvistaa sitä. Majava pistää aluksi pohjaan pystyyn rankoja, jotka ovat nojallaan vasten virtaa. Niiden tueksi majava tuo pohjaan kiviä. Tiivis pato syntyy sitten oksista, risuista ja maa-aineksesta. On hauska seurata sen työskentelyä. Se käyttää taitavasti etukäpäliään kuin ihminen käsiä ja työntää vielä itseään voimakkaalla latuskahännällään., kertoo majavia pitkään tutkinut ja Evolla majavaretkiä järjestänyt Mika Soramäki.

- Majava on täysin sopeutunut vetiseen elementtiinsä. Sillä on takajaloissaan uimaräpylät, silmiä peittävät läpinäkyvät silmäluomet kuin uimalasit, sukeltaessa se voi keskittää hapenkäyttönsä ja verenkieronsa palvelemaan lihaksiaan. Veden alla majava voi olla vaikka vartin kerrallaan. Turkissa on erittäin tiheä lämmin pohjakarva ja päällä vettä hylkivä karva. Kallon muotokin on kehittynyt vettä halkovaksi. Majava ui 200 metriä nopeammin kuin Hanna-Mari Seppälä.

Evolla on majavalle tilaa

Suomessa elää kaksi eri majavalajia, alkuperäislajeihin kuulunut euroopanmajava ja Atlantin takaa tuotu kanadanmajava. Majavia oli Suomen alueella jo ennen jääkautta. Hienon turkin, arvokkaan eritteen hausteen ja lihan takia kaikki maan majavat tapettiin jo 1800-luvun lopussa. Hauste oli haluttu lääkeaine ja majavan turkki vastasi 80 oravannahkaa. Siirtoistutukset alkoivat 1900-luvulla. Majavia on Suomessa kaikkiaan noin 10 000 eläintä, niistä viidesosa euroopanmajavia. Kanadanmajava on kovempi lisääntymään, vahvempi ja äksympi valtaamaan reviirejä, joten se ottaa tilan euroopanmajavalta missä vain voi.

- Niin kuin kaikki ihmisen suuret luontoon liittyvät uroteot, kanadanmajavan tuontikin oli erehdys. Sen luultiin vahvistavan alkuperäisemmän lajin perimää, mutta ne ovat kromosomimäärältään liian eri lajeja. Evollekin tuotiin pari kanadanmajavaa, ja Evon kanta on nyt tuota lajia. Evolla on seitsemän asuttua reviiriä ja noin 30 majavaa, sanoo Mika Soramäki.

- Evolla on majavalle hyvät olosuhteet. Täällä on melkein 8 000 hehtaaria yhteiskunnan omistavaa metsää, johon majava on tervetullut. Jonkin verran kantaa pitää metsästyksellä rajoittaa, ettei se liikaa leviä ympäröiviin yksityisiin talousmetsiin. Majava on Evolle tärkeä matkailuvaltti, suurin osa järjestetyistä retkistä liittyy majavaan. Meillä on hyvä yhteiselo, yksikään reviiri ei näytä tyhjentyneen retkien takia. Olemme laskeneet, että matkailutulo on Evolla taloudellisesti merkittävämpi kuin menetetyn puun arvo.

- Mutta kyllä vastakkainasettelu on selvä. Vuosittain majavaperhe kaataa melkoisen määrän puuta, tosin läpimitaltaan vain noin nelisenttisiä. Reiden paksuisen koivun sen talttahampaat kaatavat varttitunnissa. Majava hukuttaa metsää ja katkoo teitä. On selvää, että kaikki eivät taloudellisten menetysten takia toivo majavia mailleen.