Järvenpää-talon edustalle on kokoontunut kirjava joukko erikokoisia ja -rotuisia koiria ja heidän omistajiaan. Hertta, Martta, Justiina, Veeti, Tito ja Riia ja heidän emäntänsä ovat suorittaneet mielenterveysseuran 25-tuntisen tukikoirakoulutuksen ja ovat nyt valmiita auttamaan halukkaita.

Kahden mustan hovawartin, Titon ja Riian omistaja, tuusulalainen Anja Huovinen on jo luonut henkilökohtaisen tukisuhteen mielenterveyskuntoutujan kanssa Keravalla. Huovisen mukaan hänen tuettavansa aluksi pelkäsi kohtalaisen kookkaita koiria, mutta nyt jo kovasti odottaa niiden näkemistä.

- Koirat voivat auttaa läheisyydellään. He vaan ovat siinä ihmisen lähellä ja tuovat sitä rauhallisuutta. Voidaan vain silittää ja ollaan vaan, ei tarvitse edes jutella mitään, Huovinen kuvailee tuettavan ja tukikoirakon kohtaamisia.

Koira houkuttelee ujonkin ulos

Koulutuksen saanut koiran omistaja ja hänen koira tai koirat muodostavat yhdessä yhden tukikoirakon. Järvenpäässä koulutettiin keväällä kaikkiaan 8 tukikoirakkoa.

Elokuussa alkavat kaikille avoimet koirakävelyt, joissa on aina mukana kaksi koirakkoa. Kävelyjen tarkoituksena on motivoida arkojakin ihmisiä ulos muiden pariin.

Usein kotiin jäädään vellomaan niiden omien ongelmien kanssa. Kun pääsee kotoa pois, niin se jo pikkuisen helpottaa sitä olotilaa.

- Heini Suhonen, tukikoiran omistaja

- Usein ongelmana on se, että jäädään sinne kotiin, mietitään liikaa niitä omia asioita ja jäädään vellomaan niiden omien ongelmien kanssa. Kun pääsee kotoa pois, niin se jo pikkuisen helpottaa sitä olotilaa, kahden Cairnterrierin Hertan ja Martan omistaja, järvenpääläinen Heini Suhonen kertoo.

Idea tukikoirien käytöstä mielenterveystoiminnassa lähti liikkeelle Lohjalta, jossa toimintaa on ollut jo parisen vuotta. Nyt tukikoirat ovat leviämässä ympäri Uuttamaata ja muuallekin Suomeen. Koulutuksia on järjestetty tänä keväänä Järvenpään lisäksi muun muassa Vantaalla ja Kirkkonummella.

Koirakävelyjen ohella yhtenä toimintamuotona ovat Järvenpäässäkin elokuussa starttaavat viikottaiset koirakahvilat. Koirakahvilat ovat kävelyjen tavoin avoimia kaikille.

Suhonen on yksi kahvilassa mukana olevista koulutuksen saaneista vapaaehtoisista tukikoirakoista. Häntä itseään motivoi toimintaan mukaan yhteinen harrastus koirien kanssa.

- Tämä on yksi harrastus muiden joukossa ja vapaaehtoistyötä. Enemmänkin se ilo on siinä, miten koirat nauttivat, kun saavat olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Koirien avulla tukea yhä useammalle

Tukikoirat ovat tervetullut lisäapu vapaaehtoisvoimin pyörivään mielenterveystoimintaan. Koirien käyttö mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja tuen tarjoamisen aiempaa useammalle, koska kahviloihin ja kävelyille voi tulla kuka tahansa koska tahansa, kertoo Keski-Uudenmaan mielenterveysseuran tukihenkilövastaava Liisa Seppälä.

- Sinne pääsee mukaan sellainenkin henkilö, joka ei lähtisi johonkin selkeään ryhmään, joka alkaa ja päättyy. Tämä on vapaata toimintaa, johon voi tulla kun tuletuttaa ja mennä kun menetyttää, Seppälä toteaa tyytyväisenä.

Seppälän mukaan koirat ovat erityisen hyvä apu ADHD-nuorille. Koiran luonteen täytyy kuitenkin sopia tuettavan luonteeseen.

- Kun on vilkas koira, niin se menee paremmin tällaisen vähän arahkon ihmisen kanssa ja sitten taas jos on kovin vilkas tämä tuettavien joukko, niin silloin on paras, että on koira joka rauhottaa, Seppälä kertoo.

Keski-Uudenmaan mielenterveysseuran on tarkoitus kouluttaa suuren kysynnän vuoksi lisää vapaaehtoisia tukikoirakoita ensi keväänä.