Suomessa kehitetään arktisiin oloihin paremmin soveltuvaa terästä.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja pietarilainen tutkimuslaitos kehittävät terässeosta, joka soveltuu käytettäväksi jopa 80 asteen pakkasessa. Uusien materiaalien käyttöönottoa vauhdittavat pohjoisen meriyhteyden avautuminen Euroopan ja Aasian välillä sekä öljy- ja kaasuteollisuuden laajentuminen arktisille alueille.

Paksua, hitsattua teräspalkkia väsytetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston laboratoriossa. Tutkijat etsivät keinoa, millä teräs saataisiin kestämään paremmin jopa 80 asteen pakkasta, kertoo projektipäällikkö Markku Pirinen:

- Hitsi yleensä kestää sen lämpötilan, mutta hitsin vieressä oleva teräs, sinne tulee suurimmat vauriot ja siitä se yleensä murtuu.

Pakkasteräksen tarve kasvaa

Pakkasterästä tarvitaan, kun ihminen siirtyy entistä arktisemmille alueille etsimään öljyä ja kaasua tai alkaa liikkua Euroopan ja Aasian väliä.

Professori Jukka Martikainen Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta sanoo, että pakkasessa puree teräksen sitkeys.

- Siellä tarvitaan, ei pelkästään vahvuutta ja lujuutta, vaan myöskin sitkeyttä. Se sitkeys-asia on tärkeä teräkselle. Kun meillä on -60 astetta, pienikin kuormitus saattaa murtaa koko kappaleen.

Uusi terässeos kehitteillä

Ilmaston lämpenemisen myötä liikenne koillisväylällä eli pohjoisella meritiellä Euroopasta Aasiaan on vilkastumassa. Suomalaiset ovat vahvasti mukana suunnittelemassa uusia aluksia meriväylälle, joka on sulana vain kaksi kuukautta vuodessa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja pietarilainen Prometey -tutkimuslaitos kehittävät parhaillaan terässeosta, joka soveltuisi arktisten olojen laivanrakennukseen.

- Siellä tulee nanoteknologiaan liittyvää asiaa, seosaineisiin liittyviä asioita, joita ei vielä teräksessä käytetä, sanoo professori Jukka Martikainen.

Nanoteknologialla voidaan vähentää laivaan kohdistuvaa kitkaa ja parantaa metallin lujuutta ja sitkeyttä.

Tutkimusta vauhdittaa Venäjän kasvava halu hyödyntää arktisten alueiden, vielä koskemattomia öljy- ja kaasuvaroja. Esimerkiksi Jamalin niemimaalla Länsi-Siperiassa kaasuntuotanto on tarkoitus kaksinkertaistaa lähivuosina.

- Kyllä tämä on yksi aivan merkittäviä muutoksia tässä maapallon elämässä Jukka Martikainen sanoo.

Suomalaista teräsosaamista on hyödynnetty tähän mennessä muun muassa Viipurin telakalla, jossa rakennetaan porauslauttoja Barentsin merellä sijaitsevalle Shtokmanin kaasu- ja öljykentälle