Kotimaa |

Paleltuma voi syntyä nopeastikin – Jos tunto ei palaa, on syytä huoleen

Paleltuneita sormia ja kylmyydestä turvonneita varpaita, ne kuuluvat armeijan kenttälääkinnän talviseen arkeen. Nykyään paleltumat johtavat enää harvoin amputointeihin. Armeijassa, jos jossain siis tiedetään, kuinka paleltumilta voi välttyä.

Kuurankukkasia ikkunassa.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Lievä paleltuma voi syntyä kehon ääreisosiin, kuten sormiin, varpaisiin tai nenään yllättävän nopeasti jopa muutamissa minuuteissa kovassa pakkasessa ja tuulessa. Kylmä heikentää paleltuvan kehon osan verenkiertoa, ja jos verenkierto pääsee pysähtymään kokonaan alkaa syntyä kudosvaurio.

Ensimmäinen oire paleltumasta on tunnon häviäminen paleltuneesta kehon alueesta. Vaikka tämä kuulostaa pahalta, suurin osa paleltumista paranee nopeasti.

– Jos tunnon ja verenkierron saa palaamaan raajaa liikuttamalla tai lisäämällä vaatetusta, ei ole mitään hätää. Silloin on vain hetkellisestä kylmettymisestä kyse, kertoo Sotilaslääketieteen keskuksen kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja Petteri Harjuvaara.

Yleensä lievempi paleltuma alkaa pistellä ja tuntua kipuna lämpimään palatessa. Tämä on kuitenkin hyvä merkki ja paleltuma palautuu normaaliksi muutamassa tunnissa tai viimeistään päivässä.

Jos tunto ei palaa muutamassa tunnissa lämmittämisen jälkeen tai ihon ulkonäkö on muuttunut, on paleltumaa hyvä näyttää lääkärille.

– Silloin voi olla kysymys vakavammasta vauriosta, Harjuvaara sanoo.

Kädenlämpöinen vesi auttaa

Armeijassa marssitaan pakkasista huolimatta, joten oikeanlainen varustus on homman sujumisen a ja o. Paras hoito paleltumaan onkin ennaltaehkäisy eli pukeutuminen riittävän lämpimästi.

Harjuvaara korostaa kerrospukeutumisen tärkeyttä. Alle kannattaa pukea kosteutta siirtävä kerrasto, jonka päälle ladotaan vaatteita lämpötilan mukaan. Niin sanotuista pakkasvoiteista ei ole kylmässä mitään apua.

– Päinvastoin niillä voi vesipitoisuuden vuoksi olla päivänvastainen vaikutus eli ne voivat altistaa paleltuman syntymiselle, toteaa Harjumaa.

Jos iho tuntuu kylmettyneeltä, on parasta lisätä vaatetusta ja hakeutua nopeasti lämpimään, jossa voi lämmittää paleltunutta paikkaa.

– Paleltumaa kannattaa lämmittää kädenlämpöisessä, noin 40 asteisessa vedessä 20 – 30 minuuttia. Yleensä oireet häviävät tässä ajassa, vaikka pientä turvotusta ja punoitusta voi olla vielä pidempään.

Ensimmäisten päivien aikana paleltunut kohta voi paleltua herkemmin uudestaan, koska verenkierto siinä on heikentynyt. Jos paleltuma on syvempi, voi se olla kylmälle herkkä vielä pitkänkin ajan kuluttua. Siksi paleltunut kohta tulee suojata entistäkin paremmin kylmältä.

Amputointeja vain harvoin

Armeija-ajoista muistellaan usein pitkiä marsseja hyytävissä pakkasissa. Vaikka varusteet ovat armeijassa kehittyneet muutaman vuosikymmenen takaisesta, tulee paleltumavammoja silti kymmeniä vuosittain. Suurin osa niistä on lieviä paleltumia, jotka palaavat normaaleiksi viimeistään muutamassa päivässä. Etenkin aseen käsittely paljain käsin aiheuttaa usein sormien paleltumia.

Varsinkin sota-ajoista kerrotaan juttuja, joissa paleltuneita sormia tai varpaita jouduttiin amputoimaan. Niin vakavia paleltumia on varusmiehillä enää harvoin, vain muutamia tapauksia 10 vuoden aikana.

– Varusteet ovat olleet jo 10 vuotta aiempaa paremmat. Sitä ennen oli vanhanaikaisemmat varusteet, joissa muun muassa kosteudensiirto oli heikompi, kertoo Harjumaa.

Mitään absoluuttista rajaa, jolloin marssille ei enää lähdettäisi, ei armeijassa ole.

– Hyvinkin kylmässä kyllä tarkenee, mutta silloin on tärkeää, että pysähdyksissä ollessa suojaudutaan kylmältä ja vaihdetaan märät varusteet kuiviin.

– Jo pakkasta on yli 25 astetta, on syytä miettiä, voiko harjoituksen toteuttaa suunnitellusti. Toisaalta armeijassa harjoitellaan poikkeusolojen toimintaa, ja kyllä Suomessa pakkasessa toimiminen kuuluu siihen, Harjumaa arvioi.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä