Vuonna 1994 perustetun Paljakan ympäristönäytepankin varastoissa kasvi- ja hyönteisnäytteitä on yhteensä yli 0,5 miljoonaa. Niistä luokittelematta on vielä yli 300 000. Näytteiden määrä on käytännössä vielä suurempi, sillä karikkeesta voidaan lajitella erikseen muun muassa kävyt, siemenet, oksat ja hyönteiset.

Pääosa näytteistä on Suomesta, mutta näytteitä on myös muualta maailmasta. Muun muassa Euroopan saastuneimmilta alueilta on suuri määrä näytteitä varastossa mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

Näytteiden luokittelu on oleellista pankin jatkoa ajatellen, sanoo ympäristönäytepankin hoitaja Reijo Seppänen. Hänen mukaansa näytepankki ei vielä toimi kunnolla, koska tutkijat eivät tiedä, mitä kaikkea näytepankin varastoista löytyy.

Seppänen kertoo, että luokittelu on edennyt hitaasti, sillä hän on paikan ainoa vakituinen työntekijä. Näytteiden luokittelu yhteistietorekisteriin olisi hänen mukaansa kuitenkin tärkeää, jotta tietoa näytteistä voitaisiin lisätä.

Suurin ongelma ympäristönäytepankin toiminnassa on se, että rahoitusta toimintaan on vaikea löytää. Seppänen sanoo, että kaikki ovat samaa mieltä näytteiden säilyttämisen tärkeydestä. Ministeriöt eivät kuitenkaan ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kenen kontolle toiminnan ylläpito kuuluu.

Ympäristöpankki rakennettiin Paljakkaan monista syistä

Kun ympäristönäytepankin sijaintia pohdittiin, oli vaihtoehtoja useita. Lopulta päätös osui Puolangalle. Syitä päätökseen oli Seppäsen mukaan useita.

Paljakassa oli aiemmin Metsäntutkimuslaitoksen vakituinen toimipiste, eli paikka oli Metlalle tuttu. Lisäksi pohjoinen sijainti toi rakentamiseen tukia muita alueita enemmän.

Seppäsen mukaan yksi merkittävimmistä syistä oli kuitenkin alueen puhdas ilma. Näytteet pysyvät lähimpänä alkuperäistä, kun varastoa ympäröi mahdollisimman saasteeton ilma.

Seppäsen mukaan esimerkiksi raskasmetallit pysyvät sammalnäytteissä oikein säilytettynä ainakin sata vuotta. Lisäksi tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti, joten vanhoistakin näytteistä voidaan jatkossa löytää uusia asioita, joita verrataan uusiin näytteisiin.

Paljakassa on myös tutkimustoimintaa

Ympäristönäytepankin lisäksi Paljakassa on Metsäntutkimuslaitoksen käytössä tutkimusmetsää. Metsässä tutkitaan muun muassa vanhan metsän uudistamista ja elinvoimaisena säilyttämistä, laikkumätästystä ja pienaukkohakkuita.

Lisäksi paikalla on helppo tehdä tutkimuksia korkeiden paikkojen metsänuudistamisesta, sillä tutkimusala on lähes 350 metriä merenpinnan yläpuolella. Myös pohjoisten olojen tutkimus on mahdollista, sillä paikan lämpösumma on sama kuin Kolarissa.

Ympäristömäytepankin ja tutkimusmetsän lisäksi alueella on Ilmatieteenlaitoksen sääasema ja rakennuksen aulassa on näyttely alueen luonnosta. Näyttelyssä pääsee tutustumaan muun muassa kymmeniin kääpälajeihin.