Päätöksessä on lupaava poliittisen väännön siemen. Päähallituspuolueiden näkemykset asiassa poikkeavat toisistaan jyrkästi. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on melko selvästi lukinnut ajatuksensa yhteen uuteen reaktoriin, ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on hänen kanssaan samoilla linjoilla.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) liputtaa kolmen uuden reaktorin puolesta. Myös elinkeinoelämä kannattaa lupaa kaikille hakijoille eli Fennovoimalle, Fortumille ja Teollisuuden Voimalle.

Miten paljon sähköä oikeasti tarvitaan?

Kuinka paljon sähköä Suomi sitten kuluttaa tulevaisuudessa? Ennusteita on tehty pitkin syksyä, mutta tulevaisuuden ennustaminen on tässäkin tapauksessa hankalaa. Työ- ja elinkeinoministeriö päätyy vuoden 2020 kohdalla 91 terawattituntiin, energiateollisuus huomattavasti korkeampaan lukuun.

Ydinvoiman tukijoiden kannalta taantuma tuli huonoon aikaan. Kulutus putosi huippuvuodesta 2007 selvästi, mikä tulee näkymään tulevissakin kulutusluvuissa. Sähkösyöppö metsäteollisuus ei välttämättä palaa enää entiselleen.

Yhdestä asiasta kaikki ovat yhtä mieltä: sähkön tuonnista Venäjältä pitää päästä eroon. Idästä on tullut Suomeen sähköä suunnilleen yhden ydinreaktorin tuotannon verran. Lisäksi käytöstä poistuu tuotantokapasiteettia ja uudet asiat muuttuvat sähköllä toimiviksi. Mikähän mahtaa olla sähköautojen osuus kymmenen vuoden kuluttua? Toisaalta energiansäästöllä tuotannon tarvetta pystytään painamaan alas.

Sähköä muillekin jaettavaksi

Jos Suomeen rakennettaisiin useampi uusi ydinreaktori, sähköä riittäisi myös vientiin. Keskustassa tälle ajatukselle ei lämmetä. Ydinvoiman hakijoista etenkin Fortum näkee mahdollisuuksia sähkön viennille, lähinnä Baltian suuntaan. Ignalinan voimala Liettuassa suljetaan vuodenvaihteessa.

Fortumin kaksi reaktoria Loviisassa tulevat ikänsä päähän 2020-luvun lopulla. Fortum haluaa korvaajan niille ja käyttää lisäksi täkynä kaukolämmön kauppaamista pääkaupunkiseudulle.

Teollisuuden Voima luottaa kokemukseensa ja tarjoaa paikkaa Olkiluotoon neljännelle reaktorille. Yhtiön mahdollisuuksia kuitenkin heikentää se, että kolmannen reaktorin rakentaminen on venynyt pahasti.

Vahvin kandidaatti on Fennovoima

Vahvimman suosikkipaikan ydinvoiman rakentajaksi on vallannut Fennovoima. Yhtiön omistaa joukko paikallisia energiayhtiöitä sekä teollisuuden ja kaupan suuryrityksiä. Ne hinkuvat omakustannushintaista ydinsähköä.

Aluepolitiikallakin lienee merkitystä, kun lupia jaetaan. Fennovoiman vaa'assa painaa se, että Pohjois-Suomi saisi rutkasti lisää työpaikkoja, jos reaktori rakennettaisiin Simoon tai Pyhäjoelle.

Fennovoiman ongelma on ydinjäte. Teollisuuden Voiman ja Fortumin omistama Posiva rakentaa luolaa ydinjätteille, mutta sanoo, että Fennovoiman jätteet eivät sinne mahdu.

Ydinvoiman lisärakentamisesta tehdyt valitukset on hylätty Helsingin hallinto-oikeudessa, mutta niistä voidaan vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näitä valitusta ei ainakaan toistaiseksi ole kuulunut.

Kuume tuntuu poliitikkojen sormenpäissäkin, niitä polttelee.