Palkansaajien neuvottelutavoitteista kaatuivat mm. määräaikaisten työntekijöiden käyttöä koskevien edellytysten kirjaaminen sopimukseen, pätkätyöntekijöiden vuosilomamääräysten korjaukset ja palkallinen isyysvapaa. Neuvotteluihin osallistunut JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori sanoo työnantajaleirin torpanneen uudistuksen voimalla.

- Työnantajalle tuntuu olevan erittäin tiukka lähtökohta se, että lain määräyksiä ei kirjata työehtosopimukseen. Vuosilomamääräystavoitteiden vastineeksi työnantaja olisi edellyttänyt heikennyksiä muissa sopimusmääräyksissä. Tähän ei henkilöstöjärjestöiltäkään löytynyt yhteistä näkemystä.

Santamäki-Vuori pitää mahdollisena, että syrjiviksi koettavien määräysten osalta vääntöä jatketaan myöhemmin tuomioistuimessa.

Hän pitää nyt saavutetun sovun suurimpana uudistuksena sitä, että samapalkkaerää saatiin laajennettua uusille kohderyhmille. Esim. teknisten alojen työntekijät saivat aiempaa suuremman osuuden pienentyneestä potista.

Hän tulkitseekin lopputulosta toisella tavalla kuin Julkisalan koulutettujen puheenjohtaja Erkki Kangasniemi, jonka mukaan suurimmat korotukset kohdistuvat naisvaltaisille koulutetuille aloille.

- Tämä on väärä mielikuva. Suurimmat korotukset tulevat kauttaaltaan hoivan ja hoidon tehtäviin, Santamäki-Vuori sanoo.

Kangasniemi: Sopimukseen jäi ongelmakohtia

JUKO:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ei pidä tulosta parhaana mahdollisena. Hänen mukaansa neuvottelutulokseen jäi vielä monia huonompia osioita, mutta neuvotteluissa päästiin kuitenkin lähemmäs työntekijöiden tavotteita.

- Mehän on päiväkaupalla neuvoteltu ja saatu monia huononnuksia pois mitä siellä on ollut, Kangasniemi sanoo.

Hänen mukaansa suurimmat korotukset kohdistuvat naisvaltaisille koulutetuille aloille kuten lastentarhanopettajille ja sosiaalityöntekijöille.

Julkisalan koulutettuja palkansaajia edustavan neuvottelujärjestön JUKO:n puheenjohtajan Erkki Kangasniemen mukaan lastentarhanopettajille korotukset merkitsevät noin 1,3 prosentin palkankorotusta.