Suomalaisten lainoista valtaosa on sidottu lyhyisiin vuoden tai kolmen kuukauden markkinakorkoihin. Pankkien omat prime-korot ovat menettäneet osuuttaan, koska ne ovat jämähtäneet selvästi markkinakorkojen yläpuolelle.

Korkein, 1,8 prosentin prime-korko on tällä hetkellä Nordealla. Sitä ei ole muutettu sitten marraskuun 2009.

- Vuoden 2009 jälkeen, kun meillä on viimeksi tehty päätöksiä, tämä toimintaympäristö on ollut poikkeuksellisen epävakaa. Me olemme toistaiseksi pitäneet prime-koron nykytasolla, sanoo Nordean Kanta-Helsingin aluejohtaja Riikka Laine-Tolonen.

Prime-keskiarvo noin 1,5 prosenttia

Nordean ohella päätöstään ovat pantanneet pitkään Aktia ja Sampo Pankki, joiden prime-korko on 1,75 sekä osuuspankit ja Ålandsbanken, joiden prime on noin 1,5 prosenttia, mikä on myös prime-korkojen keskiarvo.

Markkinakorot ehtivät viime vuoden aikana nousta jo yli prime-keskiarvon, mutta ovat tämän vuoden aikana laskeneet taas jyrkästi. Suurin osa pankeista onkin päivittänyt prime-korkoaan keväällä tänä vuonna. Myös Nordean korkoon on tulossa lähiaikoina muutos.

- Uskoisin, että puhutaan viikoista, koska on loma-aika ja prime-päätös on pankin ylimmän johdon päätös, sanoo Nordean Kanta-Helsingin aluejohtaja Riikka Laine-Tolonen.

Laine-Tolosen mukaan päätöstä koron muuttamisesta mutkistaa myös se, että prime-korkoa käytetään talletusten viitekorkona.

- Tietysti siinä on se puoli, että talletusasiakkaallehan on sitä parempi, mitä korkeammalla prime on ja asuntolaina-asiakkaalla on aina mahdollisuus valita muukin viitekorko. Toki se vaikuttaa, että taseen kummallakin puolella on primeen sidottuja eriä.

Pankit eivät julkista primen laskukaavaa

Pankit laskevat prime-koron itse, mutta eivät halua julkistaa laskukaavaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tähän läpinäkymättömyyteen on jo pari vuotta sitten puuttunut myös Finanssivalvonta paimenkirjeessään.

Fiva moitiskeli pankkeja myös siitä, että prime-korkojen havaittiin hanakasti muuttuvan markkinakorkojen noustessa, mutta laskun aikana reagointinopeus hidastui.