Ylen Vaalikoneeseen vastanneista RKP:n kansanedustajaehdokkaista valtaosa nostaisi eläkeikää seuraavalla vaalikaudella. SDP:n ehdokkaista yli 90 prosenttia puolestaan vastustaa nostosuunnitelmia. Uudeltamaalta eduskuntaan pyrkivä Lauri Ihalainen puolustaa tiukasti nykyistä järjestelmää, jossa eläkkeelle voi yksilöllisesti valita lähtevänsä 63 ja 68 ikävuoden välillä.

- Olen itse ollut järjestelmää neuvottelmassa ja pidän sitä hyvänä. Ongelma ei ole nykyisissä ikärajoissa vaan siinä, että meillä on 250 000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeellä, jolle lähdetään keskimäärin jo 52-vuotiaana. Työhyvinvointiin pitäisi panostaa, sillä tällä tahdilla ihmiset eivät jaksa. Ihmettelen, että varsin humaanina pitämäni RKP on lähtenyt tällaisille linjoille.

Helsingin vaalipiirissä ehdolla olevan Marcus Rantalan mukaan ikärajan nostamisella turvataan tulevien sukupolvien edut.

- Selvää on, että työuria pitää pidentää. Meillä on oltava eläkejärjestelmä, joka antaa myös tuleville sukupolville selkeän turvan ja se tapahtuu vain työuria pidentämällä. On vähän epärehellistä puhua 63 tai 65 ikävuodesta. Enemminkin pitäisi katsoa että työura on riittävän pitkä, yli 40 vuotta ja se tarkoittaa että myös työurien alkuun pitää saada lisää vuosia.

Ura alkuun jo aikaisemmin

Rantalan mukaan välivuosia olisikin vähennettävä ja opiskeluaikoja saatava lyhyemmiksi. Ihalainen on opiskeluiden tiivistämisessä samoilla linjoilla.

- Tottakai opiskeluaikoja pitäisi pystyä tiivistämään, mutta jos halutaan oikeasti työuria parantaa niin sitten pitää parantaa työelämän laatua, ihmisten kohtelua, osaamista ja jaksamista, jotta ihmiset oikeasti voivat olla pidempään työelämässä. Siinä ei auta tällainen ikärajan heiluttelu.

Muun muassa työpaikan ja -alan vaihtaminen pitäisi Ihalaisen mukaan tehdä ihmisille turvallisemmaksi. Rantalankin mukaan työhyvinvointiin on panostettava ikärajojen nostamisen ohella. Hän uskoo muun muassa kulttuuri- ja liikuntasetelien auttavan työhyvinvoinnin lisäämisessä.

- Tässä on kyse molemmista asioista, pitää olla joustavuutta, osa-aikajärjestelyjä, pidempiä lomia jossain vaiheessa uraa ja niin edelleen.

Päivähoitoon joustoja

Myös päivähoito-oikeuden rajoittaminen niissä pereheissä, joissa toinen vanhemmista on kotona, puhutti ehdokkaita. Rantala olisi valmis rajoituksiin, Ihalainen ei. Molemmat kannattavat kuitenkin joustoja tässäkin asiassa.

- Ideani on, että voitaisiin enemmän räätälöidä erilaisia päivähoitopalveluita erilaisten perheiden tarpeisiin. Kaikki eivät tarvitse kokopäiväpaikkaa vaan esimerkiksi muutaman tunnin leikkikoulu voi riittää. Oikeus päivähopitoon pitää olla, mutta tällä hetkellä monet kunnat tarjoavat vain kokopäivähoitoa ja se ei kaikille sovi, Rantala toteaa.

- Päivähoito on kaikkien oikeus ja pitäisi miettiä myös sitä lapsen asemaa, että hänellä on virikkeelllistä toimintaa myös toisten lasten kanssa. Osittainen kotihoidontuki voisi olla yksi vaihtoehto tuoda joustoja tähän järjestelmään, Ihalainen puolestaan kaavailee.