Kaikki Pasilan parlamentin keskustelijat ovat pitkän uran tehneitä poliitikkoja. Nuorimman heistä, 62-vuotiaan Uudenmaan vaalipiirissä vaikuttavan Jaakko Laakson iskulause oli aikoinaan "Älkää luottako yli 20-vuotiaisiin".

– Nyt kun olen tehnyt yli 40 vuotta mukana poliitikassa, niin täytyy sanoa, että odotan jo eläkevuosia.

70-vuotias Rakel Hiltunen (sd.)Helsingin vaalipiiristä on vastikään saanut muistutuksen vanhuuden mukanaan tuomista vaivoista, polveensa tulleen nivelrikon myötä.

– Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla niin pitkään terveenä.

71 vuotta lokakuussa täyttävä Sirpa Asko-Seljavaara (kok.) Helsingin vaalipiiristä haluaisi ennen kaikkea turvallisen vanhuuden.

– Nyt näyttää siltä, että vanhukset jotka eivät enää pysty huolehtimaan itsestään, eivät enää ole turvassa tässä yhteiskunnassa.

"Köyhien eläkeläisten kasvava joukko on räjähtämistään odottava pommi"

Jaakko Laakson mukaan Asko-Seljavaaran mainitsema turvattomuus on nimenomaan taloudellisesta ahdingosta johtuvaa.

– Valtaosa kansanedustajista ei tiedä miten paljon on köyhiä eläkeläisiä, Laakso täräyttää.

Laakso muistuttaa, että enemmistö eläkeläisistä elää alle 1 000 eurolla kuukaudessa.

– Kun kiertää tuolla lähiöissä, niin tilanne on se, että siellä on todella paljon köyhyydessä eläviä eläkeläisiä. Se on pommi joka voi räjähtää ja jonka pitäisikin räjähtää, jotta siihen todella kiinnitettäisiin huomiota.

Asko-Seljavaaran mukaan ongelma on suurin juuri nyt, mutta tilanne paranee kun nuorempi sukupolvi jää eläkkeelle.

– Keskimääräinen eläke on nyt 1 300 euroa kuukaudessa, mutta nuoremmilla se tulee olemaan enemmän. Mutta onhan näitä todella köyhiä vielä meidän keskuudessamme ainakin 100 000.

Laakson mukaan köyhiä eläkeläisiä on monenkertainen määrä.

– Kansaneläkkeen turvin elää sen verran, mutta Suomessa on lähes 700 000 ihmistä, jotka joutuvat tulemaan 800–900 euron eläkkeellä ja se on liian vähän.

Terveydenhoito ja asuminen ovat pääkaupunkiseudun vanhukselle tyyriitä

Hiltunen muistuttaa, että eläkeläisen perusturvan saattaa keikauttaa nurin yksikin yllättävä sairauskulu.

- Yksin Helsingissä on 40 000 ihmistä, jotka elävät sillä 1 000 euron bruttoeläkkeellä eli saavat hyvin pientä työeläkettä. Eläkkeen ostovoima ei ole noussut. Pitkäaikaissairaat saavat peruslääkityksen ehkä kelakorvauksilla, mutta terveydenhoidon omakustannukset ovat koko ajan nousseet.

Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että asumismenot ovat pääkaupunkiseudulla kohtuuttomat. Asko-Seljavaaran mukaan tehorakentaminen alkaa Helsingissä nyt, kun Vuosaaren satama on valmis.

– Helsinkiin tulee 100 000 uutta asukasta. Toivotaan, että silloin saamme asuntojen hinnat alas.

Laakson mukaan asuntorakentaminen ei eläkeläisten asemaa paranna, vaan konkreettinen rahan jakaminen eläkeläisille.

Laakso peräänkuuluttaa tiedotusvälineiden roolia vallan valvojina.

– Tällaiset puheet asuntorakentamisesta ovat niitä, joissa ei ole ei ole sisällöllistä katetta lainkaan. Tiedotusvälineiden pitäisi kertoa siitä, miten eduskunnassa äänestetään vaikkapa tulevasta budjetista.

Valtuuston päätöksellä pitkäaikaisjonoille pituutta

Hiltunen nostaa esiin helsinkiläisiä vanhuksia riivaavat jonot. Tällä hetkellä yli sata vanhusta jonottaa vanhainkotiin tai palveluasuntoon Helsingissä.

– Vuodepaikkojen lopettaminen kokoomuksen ja vihreiden enemmistöäänillä oli todella väärä päätös. Nyt sitä niitetään.

Asko-Seljavaara huomauttaa, että demarit olivat asiasta samaa mieltä, mutta halusivat vain siirtää päätöstä syksyyn.

– Itse olin poissa kyseisestä kokouksesta, koska olin terveydenhuollon edustajana eri mieltä päätöksestä.

Edustajat erimielisiä syistä eläkeläisten köyhyyteen

Laakson mielestä on turha etsiä syyllisiä yksittäisiin päätöksiin. Hän sanoo, että nopein tie parantaa eläkeläisten oloja olisi nostaa tuntuvasti pieniä eläkkeitä. Ensi vuonna voimaan tulevasta 685 euron takuueläkkeestä ei ole hänen mukaansa mitään hyötyä.

– Ne, joilla on eläke 700 euroa kuussa, eivät saa minkäänlaista korotusta.

Seljavaara on toista mieltä. Hänen mielestään takuueläkkeen korottaminen on yksi tämän hetkisen hallituksen parhaimpia uudistuksia.

– Vanhusten hoito on retuperällä Helsingissä siksi, että me emme ole yhdistäneet sosiaalipuolen ja terveyspuolen vanhustenhoitoa, kuten Vantaalla on tehty.

Hiltunen puolestaan toteaa, ettei hallinnonuudistuksilla lisätä vuodepaikkoja.

– Meillä on HUSin sairaaloissa erittäin huonokuntoisia vanhuksia, koska emme pysty vastaanottamaan heitä omissa sairaaloissamme. Vanhusta, joka on tällaisessa jamassa, nöyryytetään, koska hän kokee olevansa tiellä ja liikaa joka paikassa.

Eläkevaalit 2011

Laakson mukaan ainoa keino parantaa eläkeläisten oloja on tehdä seuraavista vaaleista "eläkevaalit". Poliitikot muuttavat päätöksentekoaan äänien menettämisen pelossa.

– Ainoa muutos tulee siitä, että edustajat pelkäävät äänten menettämistä. Eläkeläisten täytyy itse lähteä liikkeelle seuraavissa vaaleissa. Kyse on tekevien käsien puutteesta, sanoo Laakso.

– Arvostan sinua poliitikkona ja henkilönä Jaakko, mutta kyllä meidän täytyy miettiä, miten saada ihmiset luottamaan ihmiset poliitikkoihin ja se tarkoittaa konkreettisia toimia kun ensi vuoden budjettia tehdään, vastaa Hiltunen.

– En minä ajattele ääniä, vaan sitä, että vanhustenhuolto pitää organisoida paremmin, sanoo Asko-Seljavaara.