Ylen aikaisen ja YLE Helsingin Pasilan parlamentissa yksinelävien arjesta ja ongelmista olivat keskustelemassa helsinkiläiset kansanedustajat Päivi Lipponen (sd.), Sanna Perkiö (kok.) ja Johanna Sumuvuori (vihr.). Kansanedustajilla on yhtenäinen käsitys tyypillisestä yksineläjästä.

– Kyllä se on leskeksi jäänyt, iäkäs nainen, Lipponen toteaa.

– Tutkimustulostenkin mukaan todennäköisin yksinäinen on yli 45-vuotias nainen. Usein ajatellaan enemmän nuoria tai vanhuksia kun puhutaan yksinäisistä, mutta suurin yksinäisten ryhmä ovat keski-ikäiset, Sumuvuori vielä lisää.

Tilastokeskuksen mukaan Helsingin asuntokunnista 49 prosenttia on yhden hengen talouksia. Espoossa, Vantaalla ja kehyskunnissa määrä on noin kolmannes. Kaikkien kolmen edustajan lähipiirissä on runsaasti itsekseen asuvia. Perkiö tunnustautuu sellaiseksi itsekin.

– Kyllä minulla on ystäväpiirissä monia yksinasuvia ja itsekin edustan tätä tyyppiä.

– Tunnen paljon opiskelijoita. Lisäksi on naisia, joilla ovat lapset lentäneet pesästä ja jotka ovat aloittaneet uuden sinkkukauden. Ja sitten on tietysti vanhuksia, jotka yrittävät pärjätä siellä kotona, Lipponen listaa.

Sumuvuori kiinnittää huomiota myös yksinhuoltajiin, joita hänen lähipiiriinsä kuuluu runsaasti.

– He eivät ehkä asu aivan yksin, mutta tulevat kuitenkin yhden hengen tuloilla toimeen ja elättävät siinä vielä lasta.

Suurin kipukohta korkeat asumismenot

Yksinasuvilla pelkät perusmenot ovat tutkimusten mukaan lähes kaksinkertaiset parisuhteessa eläviin verrattuna. Toimeentulotuen saajista puolestaan lähes 70 prosenttia on yksineläviä. Suurimpana kipukohtana kansanedustajat pitävät korkeita asumismenoja.

– Kipukohta ovat nimenomaan asumismenot, jotka ovat yksineläjälle suhteessa paljon suuremmat. Ja pieniä asuntoja on niin vähän, että niiden hinnat nousevat ja ylipäänsä niihin käsiksi pääseminen on vaikeaa. Kohtuuhintaisten asuntojen saaminen olisi asia, joka helopottaisia suuresti yksinasuvien elämää, Sumuvuori lataa.

Lipponen on samoilla linjoilla.

– Asuntojen hintoja jos ajatellaan, niin yhden ihmisen on mentävä todella suurten velkojen taakse. Myös asuntojonoissa yhden hengen taloudet ovat enemmistönä.

Perkiö toteaa yksinasuvien olevan monessa suhteessa turvattomia.

– Yksineläjä on turvattomampi esimerkiksi työttömyyden tai sairauden kohdatessa.

Yksinasuvat vanhukset haastavat palvelut

Lipposen mukaan Helsingin päätökset painottaa kotiin vietävää hoivaa ja omaishoitajuutta eivät ole yksinäisten vanhusten kohdalla kestäviä.

– Yhden hengen kotitalouksilla ei ole tällaisia verkostoja. Tämä haastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut todella suuresti täällä Helsingissä. Vanhukset ovat yksin ja suorastaan heitteillä.

Perkiö huomauttaa, että ratkaisuna voisi olla yhteisöllisempi asuminen.

– Jos omakohtaisestikin ajattelee, miksei voisi asua yhteisöllisemmässä talossa kuin mitä perinteinen kerrostalo on.

Kaupunkisuunnittelu saa Perkiöltä moitteet.

– Kaupunkisuunnittelu ei ole ajan tasalla siitä, miten väestö on kehittynyt. Helsingissä pitäisi käynnistää yhteisöllisen asumisen kokeiluhankkeita. Olemme tässä jäljessä muita pohjoismaita.

Lipponen huomauttaa, että monet palvelutalot ovat pientä eläkettä saaville liian kalliita. Sumuvuoren mukaan yksinäisten vanhusten määrän kasvuun olisi pitänyt herätä jo aikaa sitten.

– Ratkaisuja voisivat olla senioritalot, sukupolvitalot sekä vapaaaehtoisten yhteisöjen lisääminen. Ystävieni kanssa olemme puhuneet, että perustamme vielä mummokommuunin, johon sitten yhdessä hankimme palveluita. Yhteisöllisesti asuminen olisi myös ekologista.