Patterit sujahtavat hyvin kierrätykseen ilman panttiakin
Suomalaiset ovat oppineet kierrättämään myös paristoja ja ladattavia akkuja. Niitä on kierrätetty nyt neljän vuoden ajan. Keräys on alkanut niin hyvin, että pullokeräyksestä tuttua panttijärjestelmää ei tarvita vauhdittajaksi, arvioi keräystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski.
Kaupoissa ovat viime vuosina tulleet tutuiksi punaiset paristojen ja akkujen kierrätyslaatikot. Niitä löytyy kaikista kannettavia paristoja ja akkuja myyvistä kaupoista ja kioskeista. Keräyspisteitä on kaikkiaan yli 13 000.
Mitä keräyslaatikkoon sitten saa laittaa?
- Kaikenlaiset kannettavat käytetyt paristot ja akut kuuluvat kauppakeräysjärjestelmän piiriin. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että kaikki kotoa löytyvät paristot ja akut, tiivistää keräystä hoitavan tuottajayhteisö Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski.
- Tärkeintä on, että kodin pienparistot ja -akut eivät joudu sekajätteseen. Ja moottoriajoneuvojen akuille on sitten omat kierrätyspaikkansa.
Paristojen ja akkujen kauppakeräys alkoi vuonna 2008.
- Neljä vuotta on harjoiteltu ja voi sanoa, että kuluttajat ovat ottaneet kauppakeräyksen hyvin käyttöön. Ennen kauppakeräystä kierrätysprosentti oli noin 15 ja nyt jo lähes 40 prosenttia.
Suomessa on näin jo saavutettu vuoden 2012 Euroopan Unionin lakisääteinen 25 prosentin keräystavoite. Vielä on kuitenkin kuromista. Laki velvoittaa, että luku nousee vuoteen 2016 mennessä 45 prosenttiin.
- Siihen on vielä matkaa, mutta jos kuluttajat ottavat keräyksen tähän tahtiin omakseen, ongelmia ei tule, toimitusjohtaja Santakoski uskoo.
Panttia ei tarvita kirittäjäksi
Pullojen kierrättämisessä on tullut pantti tutuksi. Sen käyttöä on selvitetty myös paristojen ja akkujen kierrättämisessä.
- Enemmän tätä on mietitty muualla Euroopassa. Ongelmaksi on koettu se, että järjestelmä olisi melkoisen kallis. Paristot ja akut tulevat markkinoille usein latteiden sisällä. Kustannuksia lisäisi melkoisesti se, että jokainen laite pitäisi erikseen avata ja asentaa paristoihin maakohtaiset panttitunnukset. Ainakaan toistaiseksi panttia ei ole vakavissaan harkittu, kun kierrätys toimii nykyjärjestelmällä näin hyvin.
Kenen laariin kierrätyksen hyöty sitten menee?
- Viime kädessä kustannukset maksaa loppukäyttäjä. Mutta kierrätyksen hyöty menee meidän kaikkien ja samalla kestävän kehityksen laariin, toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski sanoo.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Paroc säästää tehtaan lakkautuksella kymmeniä miljoonia
Paroc olisi voinut jäädä Lappeenrantaan, mikäli vuokranantaja Nordkalkin kanssa olisi saatu neuvoteltu pitkäkestoinen ja edullisempi jatko vuokrasopimukselle. Tehtaan siirto uudelle tontille Lappeenrantaan maksaisi Parocin toimitusjohtajan mukaan saman verran kuin uuden perustaminen.
Evira: Vihannesmyrkytyksiä voi olla enemmänkin
SOK on viikko sitten vetänyt kaupoista Rainbow-merkin Ruokaisat pannukasvikset -pakastevihannessekoituksen siinä olevan datura-rikkakasvin eli hulluruohon takia.
Tami kiistää eurovaaliehdokkuuden
Juhani Tammisen mukaan eurovaaliehdokkuudesta ei voi edes aurinkokuningas päättää yksin.
Rovaniemi haluaa rakentaa Ounasvaaran laen
Rovaniemen kaupunki haluaa Ounasvaaran kaavoituksen valmiiksi. Muun muassa mökkikylää ja hotellin laajennusta koskeva kaavamuutos otettiin esille kaupunginhallituksen iltakoulussa maanantaina. Valtuuston käsittelyyn uudelleen valmisteltu ehdotus tulee aikaisintaan syksyllä.
Lahden työpajatapahtumassa ennätysmäärä osallistujia
Ihanko pihalla? –tapahtuma kokoaa 600 eri puolilla Suomea työpajoissa toimivaa nuorta valmentajineen kahden päivän ajaksi Lahteen. Taide- ja kulttuuritapahtuman ohjelmatarjonta on runsas. Myös pääesiintyjillä on pajakokemusta.
Rajaton pyhiinvaellusreitti kutsuu kulkijoita
Ekumeeninen, maailman rauhallisimman valtakunnanrajan ylittävä pyhiinvaellusreitti avataan Tornio-Haaparannassa lauantaina.
60-luvulla koulukotiin lähdettiin poliisiautossa
Väkivaltaa, eristämistä, matkoja koulukotiin poliisiautossa. Koulukotien arki saattoi 1950- ja 60-luvuilla olla todella karua. Itä Suomen yliopiston lehtori Vesa Puuronen työstää kirjaa koulukotiin sijoitettujen tarinoista.
Joensuun murhaoikeudenkäynti voi venyä ensi viikkoon
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus käsittelee parhaillaan poikkeuksellista rikosvyyhtiä. Oikeus tarvitsee todennäköisesti lisäaikaa jutun käsittelyyn. Syytettynä on 12 henkilöä, ja rikosnimikkeistä vakavin on murha.
Käsintehty ruislimppu maistuu suomalaiselle
Perinteinen käsintehty ruislimppu voi olla hyvä bisnes. Esimerkkinä on nurmeslainen Porokylän leipomo, joka parhaillaan kaksinkertaistaa tilojaan. Leipomo myy noin kolme miljoonaa ruislimppua vuodessa ja uskoo määrän kasvavan edelleen.
"Suomen hyttyset kuin lintuja"
Maahanmuuttajat pääsivät kokeilemaan puiden istuttamista Laukaassa. Kongolainen Rukikiza oli tilaisuudesta innostunut, vaikka hyttyset häntä hieman pelottavatkin.
