Kotimaa |

Patterit sujahtavat hyvin kierrätykseen ilman panttiakin

Suomalaiset ovat oppineet kierrättämään myös paristoja ja ladattavia akkuja. Niitä on kierrätetty nyt neljän vuoden ajan. Keräys on alkanut niin hyvin, että pullokeräyksestä tuttua panttijärjestelmää ei tarvita vauhdittajaksi, arvioi keräystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski.

Paristoja kierrätyksessä
Kuva: YLE

Kaupoissa ovat viime vuosina tulleet tutuiksi punaiset paristojen ja akkujen kierrätyslaatikot.  Niitä löytyy kaikista kannettavia paristoja ja akkuja myyvistä kaupoista ja kioskeista.  Keräyspisteitä on kaikkiaan yli 13 000.

Mitä keräyslaatikkoon sitten saa laittaa?

- Kaikenlaiset kannettavat käytetyt paristot ja akut kuuluvat  kauppakeräysjärjestelmän piiriin.  Nyrkkisääntönä voisi sanoa,  että kaikki kotoa löytyvät paristot ja akut, tiivistää keräystä hoitavan tuottajayhteisö Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski.

-  Tärkeintä on,  että kodin pienparistot ja -akut eivät joudu sekajätteseen. Ja moottoriajoneuvojen akuille on sitten omat kierrätyspaikkansa. 

Paristojen ja akkujen kauppakeräys alkoi vuonna 2008.

-  Neljä vuotta on harjoiteltu ja voi sanoa,  että kuluttajat ovat ottaneet kauppakeräyksen hyvin käyttöön.  Ennen kauppakeräystä kierrätysprosentti oli noin 15 ja nyt jo lähes 40 prosenttia.

Suomessa on näin jo saavutettu vuoden 2012 Euroopan Unionin lakisääteinen 25 prosentin keräystavoite. Vielä on kuitenkin kuromista. Laki velvoittaa, että  luku nousee vuoteen 2016 mennessä 45 prosenttiin.

-  Siihen on vielä matkaa,  mutta jos kuluttajat ottavat keräyksen tähän tahtiin omakseen, ongelmia ei tule,  toimitusjohtaja Santakoski uskoo.

Panttia ei tarvita kirittäjäksi

Pullojen kierrättämisessä on tullut pantti tutuksi.  Sen käyttöä on selvitetty myös  paristojen ja akkujen kierrättämisessä.

- Enemmän tätä on mietitty muualla Euroopassa.  Ongelmaksi on koettu se,  että järjestelmä olisi melkoisen kallis.  Paristot ja akut tulevat markkinoille usein latteiden sisällä.  Kustannuksia lisäisi melkoisesti se, että jokainen laite pitäisi erikseen avata ja asentaa paristoihin maakohtaiset panttitunnukset.  Ainakaan toistaiseksi panttia ei ole vakavissaan harkittu,  kun kierrätys toimii nykyjärjestelmällä näin hyvin.

Kenen laariin kierrätyksen hyöty sitten menee?

- Viime kädessä kustannukset maksaa loppukäyttäjä. Mutta kierrätyksen  hyöty menee meidän kaikkien ja samalla kestävän kehityksen laariin, toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä