Kokouksessa mukana olleen maatalousneuvos Kari Valosen mukaan puheenjohtajamaa Puola joutuu nyt miettimään, kuinka ruokatuen kanssa menetellään. Mitään aikataulua ei ole tiedossa, mutta ennen vuodenvaihdetta asia pitäisi ratkaista.

- Vuoden loppuun mennessä pitäisi päätös tehdä. Muuten joudutaan menemään voimassa olevan EY-päätöksen suppealla tulkinnalla, sanoo Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tämä suppea tulkinta tarkoittaisi, että Suomen saama EU:n ruoka-apu olisi jatkossa vain maitojauhetta.

Ylijäämävarastossa vain maitojauhetta

Kari Valosen mukaan asia sai alkunsa EY-tuomioistuimen päätöksestä viime kesänä. EY-päätös kielsi EU:n ruokatuen ostamisen vapailta markkinoilta. Päätöksen mukaan tukea saisi antaa vain ns. interventiovarastosta, joka on EU:n maiden maataloustuotteiden ylijäämävarasto.

Ongelma syntyy siitä, että tällä hetkellä interventiovarastossa on käytännössä vain maitojauhetta.

Komissio on antanut ehdotuksen, jonka mukaan EY-tuomioistuimen päätöstä laajennettaisiin niin, että hätäapua voisi ostaa vapaammin markkinoilta. Tätä päätöstä vastustaa kuusi jäsenvaltiota, Ruotsi, Tanska, Britannia, Hollanti, Saksa ja Tshekki. Kari Valosen mukaan vastustus on periaatteellista.

- Nämä maat eivät käytännössä ole käyttäneet EU:n ruokatukea. Heidän mielestä vähävaraisten ruoka-avun kuuluisi olla jokaisen maan sisäistä sosiaalipolitiikkaa, Valonen sanoo.

Kritiikkiä parlamentista

Maatalousministerien kokouksen tulos ruokatuesta on jo saanut kritiikkiä Euroopan parlamentin suunnalta. Parlamentin suurimman ryhmän, konservatiivien puheenjohtaja Joseph Daul moittii tiedotteessaan ministereitä päättämättömyydestä ja unionia solidaarisuuden puutteesta.

- Nyt 13 miljoonaa eurooppalaista jätetään oman onnensa nojaan kuuden jäsenvaltion toimesta ja 500 miljoonaa kansalaista ihmettelee, mitä tapahtui solidaarisuudelle ja yhteisymmärrykselle heikoimpien yhteiskuntamme jäsenten auttamisesta, ranskalainen Joseph Daul sanoo.