Myös Pohjois-Savon pelastuslaitos lähtee vuoden aikana mukaan internetin yhteisöpalveluun. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen virkaatekevä riskienhallintapäällikkö Matti Hurula pitää tärkeimpänä ratkaistavana tekijänä luotettavuutta.

- Tällaisen turvallisuusorganisaation sivustojen tulee perustua faktaan. On varmistettava, että Facebook-sivulta tuleva tieto on oikeaa ja että asiakas tietää, että se tulee pelastuslaitokselta, Hurula toteaa.

Palopäällystöliiton ICT-kehityspäällikön Janne Leinosen mukaan pelastuslaitoksen Facebook-sivuista on tarkoitus tehdä samanmuotoiset ja -näköiset, jotta ihmiset voivat helposti tunnistaa ne ja luottaa siihen, että sivut ovat varmasti pelastuslaitoksen omat.

Myös ristiintarkistuksen mahdollisuus helpottaa tunnistamista, eli kun käyttäjä löytää yhden pelastuslaitoksen virallisen Facebook-sivun, löytää hän niiden kautta toisetkin. Leinonen myös uskoo, että nimenomaan toimimalla itse sosiaalisessa mediassa pelastuslaitokset voivat ehkäistä sitä, että ihmisten keskuuteen päätyisi väärää tietoa jonkun muun levittämänä.

Ei onnettomuustiedottamista ainakaan aluksi

Pelastuslaitokset eivät aio käyttää sosiaalista mediaa ainakaan aluksi esimerkiksi onnettomuustiedottamiseen, vaan Facebook-sivustoilla on tarkoitus lähinnä kertoa tapahtumista tai käsitellä erilaisia turvallisuusteemoja.

ICT-kehityspäällikkö Janne Leinosen mielestä Twitter ja Facebook soveltuisivat kuitenkin hyvin myös kriisitiedottamiseen. Tilanteissa, joissa ihmiset etsivät tietoa niin hanakasti, että virallisten tahojen omat palvelimet eivät kestä ja sivut kaatuvat, sosiaalinen media saattaa olla jopa vakaampi vaihtoehto viestintään.

- Nämä alustat ovat hyviä ja lupaavia, Leinonen summaa.

Some tuo uusia tietokanavia

Vaikka esimerkiksi se, miten hyvin pelastuslaitokset ehtivät ja pystyvät päivittämään Facebook-sivujaan, on vielä osin auki, kehityksessä halutaan olla mukana.

Pelastuslaitosten on seurattava jatkossakin, miten ja millaisia kanavia kansalaiset käyttävät tiedon saamiseksi. Toisaalta sosiaalinen media voi tuoda viranomaisille uusia mahdollisuuksia hankkia tietoa ja pysyä ajan tasalla.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen vt. riskienhallintapäällikkö Matti Hurula arvioi, etteivät viranomaisetkaan voi tarkkaan tietää, mikä sosiaalisen median rooli on esimerkiksi viiden vuoden päästä. Vuoden 2004 Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofin aikaan tietoa tuli netin kautta, mutta Facebookia ei vielä käytetty laajalti.

- Mitä jos vastaava onnettomuus sattuu tänä päivänä jossakin päin maailmaa, tuleeko valtaosa tiedosta jo Facebookin kautta tai Twitteristä? Se jää nähtäväksi, Hurula pohtii.