Mikko Saaroksen ei kauaa tarvinnut miettiä hakeutumistaan pelialaa opiskelemaan.

– Ihan pienestä pitäen on pelaaminen ollut se juttu! Pelien tekeminen on luonnollinen askel siitä. Kun näin nämä ensimmäiset pelikurssit, rupesi se olemaan selkeää, toteaa koodaamisen paljolti keskittyvä Saaros.

Koulutus saamassa jatkoa

ICT-talon tiloissa Turun Kupittaalla toimii pelialan kehittämisympäristö, jonka tarkoituksena on kaventaa kuilua ohjelmoijien ja taiteilijoiden välillä, sekä kehittää alan koulutusta vastaamaan työelämän tarpeita.

Teknologian satavuotissäätiön rahoituksella pian kolme vuotta toiminut pelikehityslaboratorio on saamassa jatkorahoituksen. Kiinnostusta jatkoon on niin Turun yliopistolla kuin ammattikorkeakoulullakin, ja uusia ohjelmointilinjoja on suunnitteilla.

– Meillä on vielä tämän vuoden loppuun rahoitus, ja sen jälkeen katsotaan, kuinka hyvin labra jaksaa omin siivin. Kummankin korkeakoulun taholla on tahtoa jatkaa ja tätä yhteistyötä on pidetty arvokkaana. Ylipäätään pelialaa pidetään nousevana ja kehittyvänä alana, jolle opiskelijoita halutaan saada, kertoo laboratoriota vetävä dosentti Jouni Smed.

Alunperin mukana oli myös Taideakatemian Digital Arts -linja, ja sen poisjääntiä pelinkehittäjät harmittelevat.

– Ongelma on teollisuuden puolella ollut, että koodaajat ja taiteilijat törmäävät vasta sitten toisiinsa, kun he tulevat töihin pelitaloihin. Alkuajatus oli, että yritämme rikkoa jään jo aikaisessa vaiheessa. Siinä voi syntyä myöskin jotain start up -yrityksiä tai uusia juttuja, mitä ihmiset haluavat tehdä, kuvailee Smed.

Tietokonepeliala on nykyisin yksi tuottoisimmista kulttuuriviennin aloista Suomessa, sillä suomalaisen peliteollisuuden liikevaihto liikkuu tänä vuonna yli 165 miljoonassa eurossa.

Dosentti Jouni Smedin mukaan osaajapula uhkasi jo ennen Angry Birdsin menestystä, ja on sen jälkeen käynyt yhä ilmeisemmäksi.

– Tällä alalla on suuri tekijätarve, työvoimaa suomalainen peliteollisuus tarvitsee. Tänä vuonna näyttää siltä, että "vanha kiistakumppani" Ruotsi ohitetaan, ja suomalainen peliteollisuus olisi ennusteiden mukaan Pohjoismaiden suurin. Tämä on myöskin näkynyt siinä, että esimerkiksi riskirahaa tulee Suomeen aika paljon. Kierretään yrityksiä ympäri ja katsotaan, löytyykö täältä uusia Rovioita, Angry Birdsin tekijöitä. Suomi on nyt fokuksessa, iloitsee Smed.

Rohkeanhulluista ideoista löytyy menestys

Vihaisten lintujen menestystarinaa ei kuitenkaan kannata koettaa kopioida, vaan päästää luova hulluus valloilleen ja kehittää uutta.

– Uusia ajatuksia ovat paikannuspohjaiset pelit, jotka tapahtuvat ihan normaalimaailman päällä, tai yleisötilaisuuksiin tarkoitetut pelit, joissa urheilutilaisuuden tai konsertin yleisö on ikään kuin sen pelin osallistujat. Haetaan tällaisia uusia ajatuksia; sosiaalisen median päälle rakentuvia monen pelaajan ammuskelupelejä... Jotain rohkeanhulluja ajatuksia, niin yleensä niistä se menestys löytyy!

Turun ICT-talon tiloihin on koottu myös pieni "pelimuseo", jossa opiskelijat saavat tuntumaa 80-luvun räiskintöihin sekä Commodere 64 -kuuslankkuun, Amigaan ja Atariin; löytyypä hyllystä Salora Fellow -konekin!

– Se on sama kuin muillakin taiteellisilla aloilla, tulevaisuutta haetaan katsomalla mitä ennen on tehty. Ongelma on ollut laitteiden ja pelien saatavuus, ja että niitä osattaisiin käyttää. Se on sama kuin elokuvapuolella tai kirjallisuudessa ei voitaisi tutustua kymmentä vuotta vanhempiin teoksiin, hymähtää Jouni Smed.