Perämeri |

Perämeren vedenalainen luonto on ainutlaatuinen

Yhdistelmä mataluutta, humuspitoisuutta ja murtovettä on täysin omanlaisensa. Moni laji sinnittelee Perämerellä levinneisyytensä äärirajoilla, mikä tekee alueesta suojelubiologille mielenkiintoisen työkentän.

Perämeren laineita Kemin Mansikkanokalla
Perämeren pohjukka on ainutlaatuinen yhdistelmä humuspitoista tummaa murtovettä ja mataluutta. Alueen meribiologiassa on vielä paljon tutkittavaa. Kuva: Antti Heikinmatti / Yle

Kiinnostus Itämeren tilaa kohtaan hyödyttää myös Perämeren meriluonnon kartoittamista. Suojelubiologi Essi Keskinen Metsähallituksen luontopalveluista kertoo, että Itämeren suojeluun myönnetyn lisärahan myötä myös Perämeren tutkimukseen on saatu lisää resursseja ja kartoituksia on päästy tekemään entistä enemmän.

- Saimme esimerkiksi uuden veneen ja samalla nostettiin tulostavoitetta kaksinkertaiseksi, eli tarkoitus on kartoittaa nyt

Elokuun aikana kartoitetaan Kemin-Simon edustaa, tähän asti sukelluksia on tehty Krunnin saarista Torniosta käsin.

Ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen merialue

Perämeren pohjukan vedenalaista lajistoa on tutkittu metsähallituksen hankkeessa kuusi vuotta, mutta tekemistä riittää silti vielä. 2014 päättyvälle hankkeelle toivotaan jatkoa, sillä alueemme meriluonto on maailmassakin ainutlaatuinen.

Murtoveteen sopeutuneita lajeja on hyvin vähän. Meri- ja järvilajit sinnittelevät Perämeren pohjukassa ikäänkuin levinneisyytensä rajoilla.

- Essi Keskinen

- Perämeri on täysin omanlaisensa - aluetta, jossa yhdistyvät melkein makea murtovesi, hyvin suuri humuspitoisuus ja matalat vedet ei ole oikeastaan missään muualla, Keskinen muistuttaa.

- Murtoveteen sopeutuneita lajeja on hyvin vähän. Meri- ja järvilajit sinnittelevät Perämeren pohjukassa ikäänkuin levinneisyytensä rajoilla.

Keskisen mukaan Perämeren tutkimuksessa onkin löydetty lajeja, joiden esiintymistä alueella ei aiemmin tunnettu.

Merenalainen maisema kiinnostaa veneilijöitä

Metsähallituksen luontopalvelut on esitellyt meriluonnon tutkimushankkeitaan muun muassa Sarven saaressa järjestetyssä Sarvipäivässä. Keskisen mukaan mielenkiinto myös vedenalaisia maisemia kohtaan on lisääntynyt.

- Ympäristötietoisuus on myös lisääntynyt - esimerkiksi matonpesupaikat on rakennettu maalle, etteivät fosfaatit kulkeudu aivan suoraan meriin. Eikä esimerkiksi sukeltaessa merenpohjasta löydy röykkiöittäin mereen heitettyä roskaa, kuten saattoi olla vielä 20 vuotta sitten, Keskinen sanoo.

Sarvipäiville osallistuu vuosittain kymmeniä huviveneitä. Perämeren kansallispuistossa Sarven saaressa lauantaina järjestettävään odotetaan runsasta osanottoa.

Kommentoi aihetta

(1 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

uusi elinkeino

Ilmoita asiattomasta kommentista

Perämeren luonto on jo Euroopassa niin ainutlaatuinen, että matkailulla olisi mahtavat mahdollisuudet. Metsäteollisuus menettää jatkuvasti merkitystään Suomessa. Edes biopolttoainetehdas ei ole Kemissä rahoittajien suosiossa.

Ihmiset haluavat nähdä puhdasta luontoa yhä enemmän.

Tuoreimmat aiheesta: Perämeri

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä