Kainuu |

Perheväkivalta on lisääntynyt Kainuussa

Asukaslukuun suhteutettuna Kainuussa tehdään kolmanneksi eniten väkivaltarikoksia. Pahoinpitelyrikokset ja kotihälytystehtävät ovat Kainuussa nousussa, kun taas valtakunnallisesti suunta on laskeva.

Kuvassa nyrkki
Väkivalta kohdistuu harvoin tuntemattomaan vastaantulijaan. Yli puolet väkivallasta tapahtuu yksityisillä paikoilla. Kuva: YLE

Kuluneen vuoden aikana perheväkivalta on noussut valtakunnallisesti 9 %, mutta Kainuussa jopa yli 40 %. Kainuun poliisin mukaan väkivalta-ilmiö on laaja. Tapauksia ei voi heittää yksittäisten tekijöiden niskaan, sillä pieni joukko ei saa pidettyä Kainuuta väkivaltatilastojen kärjessä vuodesta toiseen. Poliisi ei myöskään usko, että suuret tilastoluvut johtuisivat muuta maata korkeammasta ilmoitushalukkuudesta.

Ei yhtä ongelmaa

Kainuulaisen nyrkin nostamiselle ei löydy yksittäistä syytä. Väkivallan taustalla on usein nippu monia ongelmia. Usein perheväkivalta paljastuu vasta, kun muista asioista on ryhdytty puhumaan.

- Syrjäytyneet perheet, jolla on heikot sosiaaliset verkostot ovat alttiita perheväkivallalle. Syrjäytyneisyys voi olla muutakin kuin taloudellista. Suureen osaan tapauksista liittyy päihteet, sanoo perhepalvelupäällikkö Terttu Huttu-Juntunen.

Väkivalta voi olla psyykkistä keinottomuutta hoitaa ristiriitatilanteita.

- Useiden vastoinkäymisten edessä ihminen voi mennä lukkoon. Hän voi tuntea, että arki on liikaa, selvittää psykologi Anne Karinkanta.

- Usein väkivallantekijäkin on jonkinlainen uhri, Huttu-Juntunen lisää.

Vaarana väkivaltakierre

Ongelmat tiivistyvät, jos kipeistä asioista ei pystytä keskustelemaan turvallisessa ilmapiirissä. Väkivalta voi "periytyä" vanhemmilta lapsille.

- Jos vanhemmat riitelevät väkivaltaisesti ja käyvät toisiinsa käsiksi, niin lapset oppivat vääränlaisen ongelmanratkaisumallin, Huttu-Juntunen pohtii.

Ei yhtä ratkaisua

Väkivallasta irtipääseminen on vaikeaa, koska vaikeat asiat halutaan häpeissään salata. Pahimmassa tapauksessa tilanne voi kiristyä niin pitkälle, että ongelmiin ei uskalleta hakea apua, koska pelätään seuraamuksia.

- Tilanne voi olla niin pelottava, että energia menee arjessa selviytymiseen. Apua haetaan valitettavan myöhään, sanoo psykologi Karinkanta.

Ongelmien ratkaiseminen alkaa tiedostamisesta. Apua tarjoavat esimerkiksi sosiaaliviranomaiset ja auttavat puhelimet.

- Kartoitamme yhdessä perheen kanssa avuntarpeen. Haluamme auttaa. Hyviä tuloksia saadaan, jos väkivallan ja muiden ongelmien selvittämiseen on sitoutumista ja motivaatiota, kannustaa perhepalvelupäällikkö Terttu Huttu-Juntunen.

Vaaditaan asennetta

Sekä Kainuun poliisi, psykologit ja sosiaalityöntekijät kuuluttavat asenteiden muutosta. Väkivallan torjuntaan voi osallistua jokainen.

- On jokaisen velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos lapsi elää väkivaltaisessa ympäristössä. Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen elämään, painottaa Huttu-Juntunen.

Tuoreimmat aiheesta: Kainuu

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä