- Uudistus sopii parhaiten tilanteeseen, jossa perheessä toisella puolisolla on huomattavasti suuremmat tulot, tutkimusjohtaja Lilja palkansaajien tutkimuslaitoksesta sanoo.

Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen pitää puolestaan Vanhasen avausta hyvänä.

– Verojen ottaminen osaksi perhepolitiikkaa on selkeä keskustelunavaus.

Hänestä lapsiperheiden verotus kaipaa edelleen kehittämistä.

– Suomessa etenkin yksinhuoltajaperheet ja pikkulapsiperheet ovat pärjänneet huonosti, Iivonen sanoo.

Iivosen mukaan vapaaehtoisesta, määräaikaisesta perheveroratkaisusta koituisi perheelle jopa 3 000 euron hyöty vuosittain. Hänen mukaansa on hyvä pitää erilaisia mahdollisuuksia avoinna.

-Yksi vaihtoehto olisi vuonna 1994 poistettujen lapsivähennystä palauttamien, tai kohdennettu perusvähennyksen korotus esimerkiksi yksinhuoltajille, Iivonen sanoo.

Yksinhuoltajaperheitä on kaikista perheistä kaikkiaan viidesosa.

Perheen pienituloinen jää kotiin

Suomessa naiset tienaavat edelleen keskimäärin miehiä vähemmän. Siirryttäessä erillisverotuksesta perheverotukseen kannattaa pienituloisemman jäädä kotiin.

- Vapaaehtoinen veromalli kannustaisi naisia jäämään kotiin entistä useammin. Jos haluttaisiin naisten osallistuvan työelämään, pitäisi naisilla olla pienempi verotusaste, sanoo Lilja.

Iivonen ja Lilja pitävät molemmat isien kotiin jäämistä positiivisena ilmiönä. Tähän voitaisiin Liljan mukaan vaikuttaa enemmän kehittämällä vanhempainvapaajärjestelmää, esimerkiksi lisäämällä isien kiintiöitä. Näin tehdään muissa Pohjoismaissa.

- Tilastojen perusteella Suomessa sekä isät että äidit työskentelevät paljon. Sen sijaan perheverotusta kokeilleissa maissa kuten Saksassa ja Ranskassa naiset jäävät huomattavan usein kotiin, Iivonen sanoo.

- Perheverotuksesta tai verovähennyksistä valittaessa päätyisin vähennyksiin, koska ne eivät suoranaisesti tue naisten kotiin jäämistä, Lilja toteaa.

Molemmat korostavat kuitenkin, että perheverotus olisi nimenomaan vaihtoehto erillisverotukselle.