Tähän kannattamattomuuteen on selkeästi kaksi syytä.

Ensinnäkin suurten ikäpolvien ikääntyminen. He kun lopettavat tanssiravintoloissa käymisen, asiakaskunta vähenee väistämättä. Heidän jälkipolvissaan on jo huomattavasti vähemmän sellaisia, jotka lähtevät ravintolaan istumaan ja tanssimaan.

Toinen merkittävä tekijä ovat ns. tanssinharrastajat. Ravintola saa tulonsa pääosin alkoholimyynnillä ja kun tämä asiakasryhmä yleensä ostaa sen yhden tuopin jäävettä (tuoppia toki käydään täydentämässä ravintolan vessassa!), eikä yleensä ollenkaan alkoholia, on selvää ettei ravintolanpito voi mitenkään kannattaa. Lisäksi tämä tanssiharrastajaryhmä karkoittaa tanssipaikoilta ns. tavallisen yleisön - sen joka yleensä tuo taloon rahaa mm. ostamalla alkoholijuomia. Kukaan tavallinen hauskanpitäjä ei koe mielekkäänksi mennä lattialla näiden ammattitanssijoiden sekaan. Tanssinharrastajat uskovat ylläpitävänsä suomalaista tanssikulttuuria - todellisuudessa he ovat tuhonneet sen.

Jalmus on täysin oikeassa. Ravintola ei ole ollut yrittäjämielinen eli äly on loppunut . Yrittäjän pitää aina olla ajan hermolla ja kehitää toimintaansa ymäristön muutoksien mukaan ja tulevaisuutta haistellen. Kannattavuusongelma olisi voinut parantua mm sillä, että jokaisen olisi pitänyt ostaa ovella vähintään viisi drinkkilippua 5 € kappalehintaan. olisi jokaisen oma asia käyttääkö ne alkoholijuomaan tai alkoholittomiin. Ovella olisi siis jo maksettu 5 juomaa. Sopiva määrä ujojenkin tanssijoitten herättelemiseen, muttei saata ketään vielä liian juovuksiin.

Tavalliset ihmiset lopetti tanssimisen jo 80-luvulla. Muutama paikka kuitenkin elpyi kun tanssinharrastajat jatkoivat tanssimistaan. Valitettavasti Kareliaan ei edes tanssin harrastajat löytäneet. Ja uudet nuoret tanssin harrastajat ovat uudelleen kansoittamassa tanssilavoja. Tanssiravintolat kun ei ole koskaan olleet tanssin harrastajien paikkoja - muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta. Kun tavallinen kansa lopetti 80-luvulla tanssimisen ja jos tanssin harrastajat eivät olisi 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa tulleet korvaamaan tavallisen tanssin lopettajia tanssilavoille, niin tanssilavakulttuuri olisi kuollut lopullisesti siihen 80-luvun romahdukseen. Onneksi tanssista muodostui 80-, 90-luvuilla yksi suosituimpia harrastusmuotoja ja sen avulla suomessa edelleenkin tanssitaan lavatansseja. Tanssin harrastuksen lisääntyminen mahdollisti 90-luvulla myös jo useidenkin suljettujen tanssilavojen uudelleen avaamisen ja uusiakin lavoja rakennettiin muutama.

Exyrittäjän kommenttiin viitaten; Taitaa alkoholilaki tulla vastaan siinä, jos ovilla jo pakotetaan 5 drinkkilippua ostamaan, mutta ymmärrän pointtisi asiassa. Vanhat kunnon illalliskortit kunniaan! :)

Mutta oli kyllä melkoinen yllätys tämä Karelian sulkeminen, nyt vaan joku rohkea jatkamaan ja kehittämään toimintaa.

Eiköhän tuon tanssilavojen elpymisen kuitenkin aikaansaanut mm. Agents, myöhemmin Yölintu, jotka toivat mukanaan porukkaa joka KUUNTELI bändejä ja käytti siinä ohella myös lavojen ravintolapalveluja hyväkseen, ei niinkään tanssineet. Jokainen tanssijärjestäjä halusi osansa isojen nimien vetoarvosta, siksi niitä uusia paikkoja on jokunen tullut ja jokunen vanha lava uudelleenavattu. Bisneksestä siinä on ollut kyse. 24 vuotta ja 2500 keikkaa tähän asti muusikkona tehneenä myöskin osaan omasta kokemuksesta sanoa, että tanssiravintoloista tavallinen, ravintolapalveluita käyttävä yleisö alkoi kadota vasta vuosituhannen vaihteessa. Jäljelle jäi ravintoloille mitääntuottamattomat tanssinharrastajat ja sen jälkeen näitä paikkoja onkin sitten lopettanut. Ravintolaa kun ei tosiaankaan voi pyörittää yhden jäävesituopin myynnillä per asiakas. Lipputuloilla saadaan nykyisin katettua isommilla paikoilla illan esiintyjät, järjestäjä yrittää tehdä tiliä oheismyynnillä.

Määrittele tarkoittamasi touhu...

Oli aikoinaan mahtava paikka, henkilökunta 10+, yleisö ykkösluokkaa Suomessa. Näin ajat muuttuu, mutta mihin suuntaan.