Etelä-Karjala |

Perintökiinteistöt kannattaa jakaa ennen vuoden vaihdetta

Perintö- ja lahjaverotus kiristyy vuoden vaihteessa. Vero nousee vuoden 2010 alusta alkaen jopa 25 prosenttia. Esimerkiksi keskimääräisessä eteläkarjalaisessa metsäpalstassa se tarkoittaa noin 2000 euron lisälaskua.

Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario Kuva: YLE Etelä-Karjala

Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario neuvoo metsän, asunto-osakkeen tai kesämökin antamista ennakkoperintönä pikapikaa.

Vuodenvaihteen jälkeen valtio perii jaetuista perinnöistä ja lahjoista huomattavasti aikaisempaa suuremman veron. Kuukauden sisällä asian ehtii vielä hyvin hoitaa.

Keskimääräisen maatilan koko Etelä-Karjalassa on noin 25 hehtaaria. Tämän kokoisesta metsästä keskimääräinen perintövero on noin 6000 euroa. Perintö- ja lahjavero on progressiivinen, joten mitä suuremmasta metsätilasta on kysymys, sitä korkeampi on vero.

Kauppa voi olla lahjaa edullisempi vaihtoehto

Vaario neuvoo perinnönjakoa suunnittelevia harkitsemaan myös kauppakirjan tekoa.

- Monessa tapauksessa se on edullisempi vaihtoehto. Etenkin niillä tiloilla, joissa on paljon hakattavaa. Näillä tiloilla voi usein koko kauppahinnan hoitaa puukaupoilla, Vaario sanoo.

Verottajan kanssa kannattaa myös olla tarkkana. Jos kauppahinta on verottajan mielestä liian alhainen, voi edessä olla joka tapauksessa lahjaveron maksu.

Metsänomistajien ikärakenne vääristynyt

Suomalaisista metsänomistajista valtaosa on yli 60-vuotiaita. Moni kuitenkin yhä miettii, mitä metsäomaisuudelleen tekisi.

Esimerkiksi kuuttakymmentä ikävuotta lähestyvä maanviljelijä-metsänomistaja Veikko Lankinen Imatralta ei ole vielä juurikaan miettinyt sukupolvenvaihdosta.

- Edustan kuitenkin sitä ajatustyyliä, että sillon kun on mahdollisuus, metsästä voi luopua. Tämä maa eikä tämä metsä ole niin sanotusti sukua.

Sukupolvenvaihdoksia tarvittaisiin

Metsätilojen hidas siirtyminen uusille sukupolville huolettaa metsäalan ammattilaisia. Metsänomistajien ikääntymisen nähdään jo nyt haitanneen puukauppaa.

- Tästä on seurauksena se, että innostus puukauppojen tekemiseen ja metsänhoitoon hiipuu, koska ei ole enää rahantarvetta. Kun ei ole rahan tarvetta, annetaan metsän olla ja kasvaa omissa oloissaan, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario sanoo.

Monelle raha ei ole tärkeintä

Moni metsänomistaja ajattelee omaisuuttaan muiden kuin rahallisten arvojen näkökulmasta.

Etenkin kaupunkilaismetsänomistaja näkee tärkeimpänä omassa metsässään sen virkistyskäytön.

Myös imatralainen Veikko Lankinen allekirjoittaa tämän:

-Metsään liittyy aina myös tunne, se ei ole yksinomaan talouskysymys. Jälkeenjäävät eli tyttäret on etusijalla näissä metsäasioissa, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä