Vaalivoiton myötä perussuomalaisten tili pompsahti plussan puolelle. Puolue saa jatkossa reilut kuusi miljoonaa euroa nykyistä enemmän puoluetukea. Pienen puolueen muuttuminen yhdessä yössä suurpuolueeksi asettaa puolueelle paljon haasteita.

- Meidän organisaatio on heikko, mutta totta kai se on ollut, kun on ollut pienet resurssit. Itse panostaisin tulevia resursseja organisaatiopuolelle, sinne kannattaisi nyt keskittyä ja sitä johtajuutta me tarvitsemme eri piireissä, toteaa apulaispuoluesihteeri Vesa-Matti Saarakkala.

Saarakkalan mielestä puolue kaipaa muun muassa riveihinsä asiantuntijoita ja organisaattoreita.

Uusi toimisto

Puolueen ensi kaudella saamasta reilusta 7 000 000 eurosta menee ainakin 12 prosenttia puolueen naisjärjestölle ja toiset 12 prosenttia alueorganisaatioille. Alueorganisaatioissa tuki otetaan varmasti riemuiten vastaan, sillä tällä hetkellä aluetyöntekijät ovat olleet pääsääntöisesti talkoolaisia.

Varsinaisia päätöksiä puoluetuen käyttämisestä ei ole vielä ehditty tekemään, mutta joitakin haaveita ahtaassa puoluetoimistossa työskenteleviltä viideltä työntekijältä löytyy.

- Minulla on aiankin ollut haaveena, että saisimme oman toimiston. Mutta koulutukseenhan meillä on hirveä tarve ja kaikenlaiseen kenttäorganisaation kehittämiseen, sanoo Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Auli Kangasmäki.

Puoluetukea vai ei

Vääräleuat voisivat kysyä, miten aiemmalla vaalikaudella puoluetukea kritisoineet perussuomalaiset voivat nyt ottaa tuen vastaan avosylin. Puoluesihteeri Ossi Sandvik ei kuitenkaan näe puoluetuen korotuksen kritisoimisessa ja tuen vastaanottamisessa ristiriitaa.

- Kyllähän me olemme sitä linjaa pitäneet ja noudattaneet, ettei tukea korotettaisi. Siitä olisi varaa vähän jopa pienentää, mutta onhan tietysti selvää, että niin kauan kuin tuki on olemassa, niin silloin ei ole mitään mieltä jonkun siitä kieltäytyä.

Puoluetukea jaetaan vuodessa yhteensä 36 miljoonaa euroa. Tuesta puolet on varsinaista puoluetukea ja lopulla tuetaan puolueiden tiedotustoiminnan ja viestintää.