Perustuslakivaliokunnassa paineita äänikynnyksen laskemiseen
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on aloittanut ratkaisevat keskustelut hallituksen esittämästä eduskuntavaalijärjestelmän uudistamisesta. Valiokuntaan kohdistuu paineita laskea hallituksen esittämää puolueiden äänikynnystä kolmea prosenttia alemmas.
Perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat arvostelleet vaalijärjestelmämuutokseen liitettyä puolueiden kolmen prosentin äänikynnystä. Valiokunnassa koetaan paineita äänikynnyksen alentamiseen. Vielä on epäselvää, miten valiokunta suhtautuu esimerkiksi asiantuntijoiden äänikynnysarvosteluun.
Hallitus perustelee äänikynnyksen käyttöönottoa sillä, että äänikynnys estäisi poliittisen kentän sirpaloitumista. Asiantuntijat eivät ole lausunnoissaan pitäneet sirpaloitumista merkittävänä ongelmana.
Äänikynnys oli ehto tuloslaskennan muuttamiselle
Äänikynnys on perustuslakivaliokunnalle asiana hankala. Kolmen prosentin äänikynnys on osa hallituspuolueiden poliittista sovitteluratkaisua, jonka perusteella koko vaalijärjestelmän uudistusesitys tehtiin. Jos puolue ei saisi valtakunnallisesti kolmen prosentin ääniosuutta, se ei saisi ollenkaan paikkoja eduskuntaan. Kahden prosentin valtakunnallisella kannatuksella saisi kuitenkin puoluetukea.
Euroopan maissa, joissa äänikynnys on käytössä, keskiverto kynnys vaihtelee neljästä viiteen prosenttiin.
Hallitus esittää eduskuntavaalien tuloslaskentaan koko maata yhdeksi vaalialueeksi. Puolueiden saamat eduskuntapaikat laskettaisiin koko maan äänien perusteella ja paikat jaettaisiin vaalipiireihin piirikohtaisten tulosten perusteella. Nykyisin paikat jaetaan pelkästään vaalipiireissä kunkin vaalipiirin äänimäärien mukaan.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa käyttöönotettavaksi ehdotettu uusi vaalijärjestelmä (Hare-Niemeyer) on tuloslaskennassa vanhaa järjestelmää (D'Hondt) monimutkaisempi. Uusi järjestelmä kuitenkin pienentäisi vaalipiirien välistä eroa sen suhteen, millä suhteellisella ääniosuudella edustaja tulee valituksi eduskuntaan.
Uusi vaalijärjestelmä toteuttaisi siis vaalien suhteellisuutta nykyistä paremmin. Erityisesti pienissä vaalipiireissä niin sanottu piilevä äänikynnys nousee korkeaksi. Toisin sanoen Uudeltamaalta edustaja tulee valituksi suhteellisesti pienemmällä ääniosuudella (noin 3 prosenttia) kuin esimerkiksi Etelä-Savosta (noin 14 prosenttia).
Valiokunnalle on esitelty myös muita tuloslaskentamalleja kuin hallituksen esittämä.
Tuoreimmat aiheesta: Talous
Uusi demokratia ohitti Syrizan kannatusmittauksissa
Viiden kannatusmittauksen mukaan säästöpakettia tukevan Uuden demokratian kannatus on 25,6 - 27,7 prosenttia ja säästöohjelmaa vastustavan Syrizan 20,1 - 26,0 prosenttia.
Espanjan ongelmapankki tarvitsee yli tuplaten enemmän valtiontukea
Bankian yhä pahenevat ongelmat antavat ikävän signaalin Espanjan pankkien tilasta. Pankki oikaisi myös viime vuoden tulostietojaan: reilun 300 miljoonan euron voiton sijasta Bankia tekikin kolme miljardia euroa tappiota.
UPM löysi saksalaisostajan Albbruckin paperitehtaalle
UPM sulki kannattamattoman Albbruckin paperitehtaan tammikuussa. Nyt tehtaalle on löytynyt ostaja Saksasta.
EU vie Argentiinan WTO:n tutkittavaksi
EU:n mukaan Argentiinan tuontilisenssijärjestelmä on kansainvälisen kaupan sääntöjen vastainen ja haittaa EU:n vientiä. EU:n lisäksi 19 muuta maata on huolestunut rajoituksista.
Finnairin ja SLSY:n neuvonpito venyy ensi viikkoon
Finnairin sekä lentoemäntien ja stuerttien neuvottelut ovat tältä viikolta päättyneet tuloksettomina. Ensi viikolla yritetään taas sopia työntekijöiden siirrosta uuteen yhteisyritykseen.
Sunny Car Center maksaa yli 8 miljoonaa Kirstulan maasta
Hämeenlinna myy maa-alueen suunnitellulle autokauppakeskukselle miljoonakaupalla. Maakauppa kertoo toteuttajien uskosta suurhankkeen onnistumiseen. Keskus valmistuu aikataulussa, vakuuttaa toimitusjohtaja.
Malmikaivostoiminta polkaistiin Polvijärvellä ja Kaavilla
Australialaisyhtiö louhii Polvijärvellä maa-ainesta, josta rikastetaan Kaavilla kuparia, kultaa ja sinkkiä. Elinkeinoministeri sanoo korostavansa kaivosyhtiölle Suomen ympäristövaatimustasoa.
Johtajan keskipalkka lähes 10 miljoonaa dollaria Yhdysvalloissa
AP:n selvityksen mukaan keskimääräinen amerikkalainen toimitusjohtaja ansaitsi 9,6 miljoonaa dollaria eli 7,6 miljoonaa euroa viime vuonna. Uusi laki antaa osakkeenomistajan torpata palkankorotukset.
Väitös: Sijoittaminen nostaa itsetuntoa
Sijoittaja ei hae ainoastaan korkeinta mahdollista rahallista tuottoa. Voitoiksi lasketaan myös hauska ajanviete ja itsetunnon kohoaminen onnistuneiden sijoitusten myötä, todetaan tuoreessa väitöksessä.
Finanssialan fuusiossa syntyi LähiTapiola
Uusi yhtiö kertoi nimensä perjantaina. Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistymisessä syntyy 4 000 työntekijän finanssikonserni.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.