Talous |

Perustuslakivaliokunnassa paineita äänikynnyksen laskemiseen

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on aloittanut ratkaisevat keskustelut hallituksen esittämästä eduskuntavaalijärjestelmän uudistamisesta. Valiokuntaan kohdistuu paineita laskea hallituksen esittämää puolueiden äänikynnystä kolmea prosenttia alemmas.

Perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat arvostelleet vaalijärjestelmämuutokseen liitettyä puolueiden kolmen prosentin äänikynnystä. Valiokunnassa koetaan paineita äänikynnyksen alentamiseen. Vielä on epäselvää, miten valiokunta suhtautuu esimerkiksi asiantuntijoiden äänikynnysarvosteluun.

Hallitus perustelee äänikynnyksen käyttöönottoa sillä, että äänikynnys estäisi poliittisen kentän sirpaloitumista. Asiantuntijat eivät ole lausunnoissaan pitäneet sirpaloitumista merkittävänä ongelmana.

Äänikynnys oli ehto tuloslaskennan muuttamiselle

Äänikynnys on perustuslakivaliokunnalle asiana hankala. Kolmen prosentin äänikynnys on osa hallituspuolueiden poliittista sovitteluratkaisua, jonka perusteella koko vaalijärjestelmän uudistusesitys tehtiin. Jos puolue ei saisi valtakunnallisesti kolmen prosentin ääniosuutta, se ei saisi ollenkaan paikkoja eduskuntaan. Kahden prosentin valtakunnallisella kannatuksella saisi kuitenkin puoluetukea.

Euroopan maissa, joissa äänikynnys on käytössä, keskiverto kynnys vaihtelee neljästä viiteen prosenttiin.

Hallitus esittää eduskuntavaalien tuloslaskentaan koko maata yhdeksi vaalialueeksi. Puolueiden saamat eduskuntapaikat laskettaisiin koko maan äänien perusteella ja paikat jaettaisiin vaalipiireihin piirikohtaisten tulosten perusteella. Nykyisin paikat jaetaan pelkästään vaalipiireissä kunkin vaalipiirin äänimäärien mukaan.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa käyttöönotettavaksi ehdotettu uusi vaalijärjestelmä (Hare-Niemeyer) on tuloslaskennassa vanhaa järjestelmää (D'Hondt) monimutkaisempi. Uusi järjestelmä kuitenkin pienentäisi vaalipiirien välistä eroa sen suhteen, millä suhteellisella ääniosuudella edustaja tulee valituksi eduskuntaan.

Uusi vaalijärjestelmä toteuttaisi siis vaalien suhteellisuutta nykyistä paremmin. Erityisesti pienissä vaalipiireissä niin sanottu piilevä äänikynnys nousee korkeaksi. Toisin sanoen Uudeltamaalta edustaja tulee valituksi suhteellisesti pienemmällä ääniosuudella (noin 3 prosenttia) kuin esimerkiksi Etelä-Savosta (noin 14 prosenttia).

Valiokunnalle on esitelty myös muita tuloslaskentamalleja kuin hallituksen esittämä.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä