Petri Kejonen: Lisää filippiiniläisiä Suomeen
Hallituksen sisällä siirretään desimaalipilkkua vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksesta ja kiistellään siitä, pitääkö mitoituksen olla sitovaa vai ei. Suurempi ongelma on tulevaisuudessa vanha tuttu; mistä saadaan vanhuksia hoitavaa henkilökuntaa?
Väestörekisterikeskus kertoi, että Suomessa on nyt yli miljoona 65 vuotta täyttänyttä. Iäkkäiden määrä kasvaa, kun elinikä pidentyy.
Vaikka suuri osa iäkkäistä elää tervettä ja aktiivista elämää, väistämättä osa tarvitsee jossain vaiheessa apua ja hoivaa. Silloin kun kotipalvelut ja senioritalot eivät enää riitä.
Kesäkuun alussa julkistettu Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn julkistama kysely sote-palveluiden toiminnasta ja henkilöstöjärjestelyistä tarjosi karun kuvan hoitohenkilökunnan riittävyydestä tulevaisuudessa. Hoitajatkin eläköityvät ja viime vuosina alalta on lähtenyt muihin tehtäviin noin 30 000 työntekijää.
Hoitajat ajaa alalta huonontuneet työolot ja palkkaus. Viime keväänä Suomen sosiaali- ja terveys ry:n julkaiseman sosiaalibarometrin mukaan suuri joukko kuntien sosiaalitoimen- ja terveyskeskusten johtajista kertoi kuntien budjetoivan alakanttiin sosiaali- ja terveysmenoja. Erityisesti lasten ja vanhusten palveluissa.
Sitovalla henkilöstömitoituksella kunnat pakotettaisiin varaamaan riittävästi rahaa vanhustenhoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan hoitajien minimimäärän toteuttaminen (0,7 hoitajaa vanhusta kohti) vaatii noin 4 100 uuden hoitajan palkkaamista.Hoivafirmoissa on nuuhkaistu, että uusi vanhuspalvelulaki lisää kysyntää.
Mistä rahat? Mistä hoitajat, kun veto käy alalta pois?
Pohjoismainen hoivapalvelujätti Attendo kouluttaa parhaillaan Filippiineillä vanhustenhoitajia Suomeen lähetettäväksi. Sari Sairaanhoitajat pelkäävät, että lentokoneesta tuleekin pienipalkkaisia hoiva-avustajia, joita kunnat tilaavat firmoista täyttämään minimimääräyksiä.
Hoivafirmoissa on nuuhkaistu, että uusi vanhuspalvelulaki lisää kysyntää.
Petri Kejonen
kirjoittaja on Radion Ajankohtaistoiminnan päällikkö
Tuoreimmat aiheesta: Blogi
Sanna Ukkola: Taskukokoiset lolitat
Kasvavatko pikkutytöt aikuisiksi liian varhain, kysyy Sanna Ukkola blogikirjoituksessaan.
Pekka Ervasti: Ketjukirje Jemenistä
Terveisiä täältä Jemenistä! Kautta kahleitteni, minua on kohdeltu hyvin.
Kari Haakana: Uutispaaston jälkeen
Kuukauden uutispaaston jälkeen ripseni eivät ole pidentyneet, mutta suhteeni uutisiin on muuttunut.
Jari Korkki: Sanni, Lottotyttö
Kokoomuksen nuorisokerhon mainio kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen on mukava ihminen ja tuore äiti, josta vilpittömät onnittelut. Tapasimme tiistaina ja vaunuunkin kurkistin, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.
Jyrki Kasvi: Yksityisyys on katoavaista
Poliisien lisäksi pitää luottaa myös poliitikoihin, joiden säätämiä lakeja poliisit panevat toimeen, muistuttaa Jyrki Kasvi blogissaan.
Ruben Stiller: Sinä – panttivanki
Suomi on tyly maa. Täällä vapautettu panttivankikin leimataan valtion kustannuseräksi. Uhrit näyttävät olevan epäilyksenalaisia, kunnes toisin todistetaan, kirjoittaa Ruben Stiller blogissaan.
Pekka Ervasti: Arkadian Puuhamaa
Eduskunnan istuntosali on kuin HIFK:n matsi. Aina sattuu ja tapahtuu, kirjoittaa Pekka Ervasti blogissaan.
Kari Haakana: Embargo meni jo
Miksi et ole lukenut yhdenkään suomalaisen tiedotusvälineen arviota Kultahattu-elokuvasta, vaikka kriitikot ovat sen jo nähneet? Koska arvostelijat sitoutuvat elokuvien tekijöiden ja levittäjien vaatimuksiin kritiikkien ja jopa tweettien julkaisuaikataulusta. Käytäntö on outo ja vanhentunut, pohtii Kari Haakana blogissaan.
Petri Kejonen: Suomen paikka Rupertin karttapallossa
Suomi on vuosikymmeniä pyristellyt irti idän otteesta. Suomettumisen alla eteni lännettyminen. Kirkkaimpana kruununa Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Rupert Murdoch ei ole tästä projektista kuullut.
Anna Perho: Melkein totta
Supersiskojen kannattaisi viestiä tavalla, joka on totta, kirjoittaa Anna Perho blogissaan.
Uutisten kuukauden luetuimmat
"Me tiedämme missä asut"
Tapan. Raiskaan. Hakkaan. Häpäisen sinut. Miksi anonyymistä vihasta on tullut arkipäivää? Vihapuheen tarkoitus on häpäistä ja vaientaa. Tähän asti sen sisällöstä on vaiettu, koska se on liian likaista.
Opiskelija, joka nolasi talouseliitin
Tiukan talouskurin puolesta puhuvat poliitikot ja talousasiantuntijat saivat nenilleen, kun yliopisto-opiskelija osoitti, että heidän taajaan siteeraamansa tutkimus oli täynnä virheitä.
Väärin karpattu, Suomi ja Ruotsi
Vähähiilihydraattinen ruokavalio eli karppaus villitsi suomalaiset pari vuotta sitten. Lihaa ja rasvaa saa syödä oikein luvan kanssa - vai saako sittenkään? Asiantuntijan mukaan Suomessa ja Ruotsissa karppaus on ymmärretty osittain väärin.
DNA:lle väliaikainen markkinointikielto
Kielto on voimassa siihen saakka kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
Tahmaako netti koko ajan? Tarkista nämä
Hidastelevan laajakaistan syy voi piillä esimerkiksi langattomassa lähiverkossa tai liian pitkässä kuparikaapelissa. Mobiilinetin nopeusongelmat ovat oma lukunsa.
Täällä punkit aiheuttavat tauteja – katso alueesi tilanne
Punkkien aiheuttamat puutiaisaivotulehdukset ja borrelioosi ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Eniten vakavampia TBE-tartuntoja ilmeni viime vuonna Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Asukaslukuun suhteutettuna tartuntoja oli eniten Ahvenanmaan jälkeen Kemin ja Simon alueilla.
HYKS jätti syöpäsairaan kuolemaan - ruotsalaiskirurgit pelastivat hengen
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on hävinnyt oikeusjutun, joka koski syöpäsairaan oikeutta hakeutua hoitoon Ruotsiin.
Brittilehti: Suomen euroviisussa on salasanoma
Krista Siegfrids sanoo, ettei hänen Marry me -laulunsa kannanotto ole poliittinen, vaan vetoomus sen puolesta, ettei rakkaudelle pitäisi asettaa sukupuolirajoja.
Maailman suurin huvijahti laskettiin vesille - suuri mysteeri
Azzam on maailman suurin huvijahti. Paljon muuta siitä ei tiedetäkään.
Ylen tv-kanavat nettijakeluun
Yle on aloittanut ensimmäisenä suomalaisena tv-yhtiönä tv-kanaviensa suoran verkkojakelun. Kanavien suoraa tarjontaa voi katsella tästä päivästä lähtien tv:n lisäksi tableteilla, tietokoneilla ja älypuhelimilla.
Käteissakotus olisi tuonut Gumball-kaahailijoilta miljoonan - poliisi sanoo bye bye
Gumball-autoilijoiden hurjat sakkorahat jäävät todennäköisesti Suomen valtion haaveeksi. Törkeään liikenteenvaarantamiseen syyllistyneet kuskit pääsevät Suomesta pois käytännössä ilman rangaistusta.
Tanskalaisteini löysi valtavan viikinkiaarteen
Rahakätkö on haudattu ilmeisesti noin vuonna 990. Osassa kolikoita on viikinkikuningas Harald Sinihampaan tunnus, mutta osa on peräisin jopa arabimaista saakka.
Kolme miestä pidätetty vuosikymmenen kestäneestä naissieppauksesta
Clevelandin asukkaat riemuitsevat kadonneiden tyttöjen löytymisestä. Sieppaus kesti yli kymmenen vuotta. Vahvistamattomat tiedot kertovat sieppaajien talossa olleen myös nuoria lapsia.
9 metrin jääkerros liukui järveltä - mökkikylä kumoon Kanadassa
Läntiseen Manitobaan on julistettu paikallinen hätätila, kertoo yleisradioyhtiö CBC.
Oleiletko parvekkeella ilman paitaa? Naapurisi voi valittaa
Kerrostalon parvekkeelta kantautuva melu ja grillinkäry poikivat valituksia herkästi keväisin. Auringonpalvontakin voi kismittää, kertoo lakiasiantuntija Marina Furuhjelm Isännöintiliitosta.
Ministeri reagoi Ylen tietoihin: Ajokortti on liian kallis
Myös eurooppalaisessa vertailussa Suomi on hintakärjessä.
Keskusta suosituin, SDP romahti
Hallituksen kompurointi sote- ja kuntauudistuksessa ja kehysriihen päätösten korjailuissa näkyy puolueiden kannatusluvissa. Vuosia gallup-kärjessä ollut kokoomus on menettänyt ykköspaikkansa ja SDP:n suosion lasku jatkuu.
Maksaminen mullistuu pian kassoilla - kauppaketjut empivät vielä
Kauppojen kassoilta löytyy jo laitteita, joilla voi tulevaisuudessa maksaa vain korttia vilauttamalla. Lähimaksamiseen sopivia maksukortteja saa myös jo pankeista.
Suosituilla pornosivuilla on paha virusongelma
Internetin suosituimmat pornosivustot altistavat käyttäjänsä yhä pahemmin haittaohjelmille. Alan asiantuntijan mukaan yli puolet tunnetun pornosivuston kävijöistä joutuu tekemisiin haittaohjelmien kanssa.
Ilmakehää tutkiva 75-metrinen ilmalaiva saapui Suomeen, satoja ihmisiä vastassa
Zeppeliini tekee tutkimuslentoja Suomessa kesäkuun puoleen väliin asti.
Kommentoi aihetta
(26 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Työvoimaa riittää
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomessa valtio ja kunnat tekevät turhaa paperinpyöritystä mm ylimonimutkaisen verotuksen ja päällekkäisten tukijärjestelmien parissa. Julkisia palveluja yksinkertaistamalla tyyliin kansalaispalkka ja yksi veroprosentti ilman verovähennyksiä johtaisi kymmenien tuhansien virkailijoiden vapautumisen vanhushoitoon. Toinen käyttämätön voimavara olisi vanhukset itse... 80v henkilölle voisi maksaa jos hän osallistuu muiden saman laitoksen tai naapurin hoitoon.
Aira
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomessa työnantajat joutuvat maksamaan minimipalkkaa työntekijöille oli heidän taustansa mikä tahansa. Kaukoidästä tulevat työntekijät ovat ahkeria ja tarvitsemme heitä varsinkin jos vanhuspalvelulakiin sisällytetään määräys henkilömitoituksesta.
tietojärjestelmä ensin kuntoon
Ilmoita asiattomasta kommentistaMiksi filipiineiltä asti? Miksei vaikka yhdysvaltain kylmemmistä osavaltioista mustia (lapset saisivat suomessa paljon paremmat mahdollisuudet edetä kuin kotimaassa! kysyntää hoitajille ja putkimiehille)? Tai miksei kylmän alueen kiinalaisia? Tai italialaisia alppialueilta? Tai ruotsista paluumuuttajia jonkunlaisella verohelpotuspalkalla? Onko venäjän karjalaisia kyselty, onhan karjala viimein EU:n virallinen vähemmistökielikin! Mielellään sellaisia, jotka ovat jo tottuneet ilmastoon ja mielellään puhuisivat valmiiksi sopivaa kieltä tai jotain kansainvälistä kieltä.
mahdollisuus
Ilmoita asiattomasta kommentistaMiksi ei filippiineiltä? Itse työskentelin useamman vuoden aasialaisten kollegojen kanssa ja opin heistä paljon! Filippiiniläiset ovat äärimmäisen työmotivoituneita, rehellisiä, tunnollisia ja ahkeria työntekijöitä jotka eivät pienistä narise. Heillä on hyvä Englannin kielen taito, käytännössä he opiskelevat tutkintoon Englanniksi. Lisäksi heidän uuden oppimiskykynsä on uskomaton! Koulujärjestelmän ansiosta he ovat tottuneet myös ulkoalukuun, joten suomen kielen oppiminen tuskin näitä motivoituneilta työnteijöiltä mikään vaikea juttu! Mitä tulee sopeutumiseen, on se yhtä helppoa tai vaikeaa kuin itselläni oli olla +55 asteen kuumuudessa. Joten valinta kysymys ja täysin mahdollista!
stinger
Ilmoita asiattomasta kommentistaTuossa jo tulikin vastausta mutta ensimmäiseen kirjoitukseen ihmettelyni, onkohan kirjoittaja tutustunut suomen ulkopuoliseen maailmaan vai kuinka tuo kansianvälisen kielen taitaminen tuli mukaan ? Philippiineillä Englanti on jopa paremmin hallussa kuin suomessa ruotsinkieli. vähemmistökieli taas ei toimi massalle joten Suomenkielen opiskelu jokatapauksessa olisi edessä tuli mistä hyvänsä...
opettaja
Ilmoita asiattomasta kommentistaOlen vuosien varrella opettanut suomea runsaalle kouralliselle filippiiniläisiä, jotka eivät kylläkään olleet koulutukseltaan sairaanhoitajia. Ei se kielen oppiminen kovin sutjakkaasti sujunut. Mistä ihmeestä tämä käsitys suomesta nopeasti opittavana kielenä oikein on tullut?
Ehkä vika on opettajassa
Ilmoita asiattomasta kommentista..jos oppilaat eivät "kovin sutjakkaasti oppineet suomea". Itselläni on tuoreet kokemukset aasialaisesta, joka muutaman viikon maassaolon aikana on oppinut jo ymmärrettävästi paljon suomalaisia sanoja ja lauseita, ja oppii koko ajan nopeammin, jopa niin että voi jo jotakin jutella ummikkosuomalalaisenkin kanssa. On nopeaälyinen, hyvämuistinen ja iloisella ilmeellä. Mutta vanhustenhuoltoon...sitä kyllä vähän epäilen.
Mani mani
Ilmoita asiattomasta kommentistaKysynnän ja tarjonnan laista kohkataan jatkuvasti, miksei tässä? Palkka neljään tonniin kuussa, niin alkaa tarjontaa löytyä. Kyllä tässä maassa rahaa on, se on vain epätasaisesti jakautunut. Ökyrikkaille 90 prosentin veroluokka, pääomavero samaksi kuin tulovero, omaisuusvero takaisin jne. Ei ne rikkaat mihinkään lähde.
filippiinien kannalla
Ilmoita asiattomasta kommentistaEi kai se palkka yksistään motivoi kyseiselle alalle, kyllä vanhuksia tarvitsee arvostaa jotta alalla viihtyy. On tuhlausta lisätä velttoa sakkia kuntien/kaupunkien palkkalistoille lisää.
liiketalous pois eduskunnasta
Ilmoita asiattomasta kommentista"lisätä velttoa sakkia kuntien/kaupunkien palkkalistoille lisää." Kun yksityisellä puolella ihmisistä kiskotaan kaikki irti, niin julkisen puolen hieman rennompi työtahti näyttäytyy laiskotteluna yksityisen puolen työntekijälle -- minä olen valmis maksamaan veroja joilla mahdollistetaan työntekijöille rennompi meininki. Toisaalta julkista puolta kuritetaan joka vuosi rahoituksen vähentämisellä (ilman kunnon perusteluja että miksi julkiselta puolelta pitää viedä joka vuosi rahoitusta), joten siellä on liian vähän työntekijöitä ja liian vähän kaikkea muutakin. Jokavuotiset rahoituksen vähentämiset ovat tietoista ideologista toimintaa jolla ajetaan julkista sektoria kaaokseen ja jolla karkoitetaan työntekijät sieltä.
Jokutolkku
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomessa on 110000 kouluttamatonta nuorta. Ei tarvitse filppineille lähteä työvoimaa hakemaan. Ne jotka ulkomailta työvoimaa hakevat ovat sitä tekemässä ainoastaan saadakseen halpatyövoimaa. Mikäli tällaiseen kehitykseen mennään, niin tulee ottaa yksityinen hoiva-ala syyniin. Raaka kapitalismi ei sovi hoiva-alalle. Saalistajat jotaka tavoittelevat suuria voittoja tulee saada kuriin. Mikäli raha tulee määrääväksi tekijäksi on silloin parasta lainsäädännällä lopettaa koko yksityinen firmoihin perustuva hoiva-alaosa. Vastuullista tulee olla yksityisenkin bisneksen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että halutaan vain voittoja maksimoida. Tällainen peli tulee viheltää poikki.
konelasku
Ilmoita asiattomasta kommentistaAina on näitä kurinpitäjiä riittänyt. Kuriin tämä ja tuo! Se ei nyt auta. Ettäkö suoraan kuntien tai valtion (mikä on sama asia) palkoille satatuhatta suomalaisen hintatason hoitajaa lisää? Ei onnistu. Palvelut on ostettava, ja kustannukset ne kuriin pitää saada. Milläpä saat nuo satatuhatta koluttamatonta suomalaisnuorta kouluttautumaan vanhushoitoon? Ei heitä nytkään kukaan estä alalle rupeamasta.
weckman
Ilmoita asiattomasta kommentistaEiköhän kaikkein huonomassa asemassa ole vammaiset, lapsiperhellle on kaikkea tarjolla, mutta vammaisilta viedään se vähäkin.
metsä
Ilmoita asiattomasta kommentistaNuorille velvollisuus olla joko työssä tai opiskelemassa. Jos ei ole kumpaakaan, niin velvollisuus suorittaa lähihoitajan tutkinto ja työskennellä omaishoidon sijaisena. Ei ole järkevää tuoda hoitajia ulkomailta, kun omat nuoret ovat työttöminä. Omaishoitajat tarvitsevat Suomessa apua.
Hoitaja
Ilmoita asiattomasta kommentistaEi kaikista ihmisistä vaan ole tekemään hoitotyötä.
Usein kun joku menee ilmoittautumaan työvoimatiomistoon, niin ensimmäisenä esitetään,että jospa lähtisit Lähihoitajakoulutukseen.
Työ vanhustenhuollossa on hyvinkin haasteellista ja siihen tarvitaan tietynlaista otetta / asennetta.
On hyvin tärkeä asia myös,että pystyy kielellisesti tulemaan toimeen Suomessa. Ei vanhukset osaa Englanninkieltä. Meillä on kaikki tiedostot ja kirjaaminenkin tapahtuu Suomen kielellä. Ei se riitä, että osaa laittaa Suomalaisia sanoja peräkkäin. On pystyttävä kommunikoimaan ja ymmärtämään asiakokonaisuudet.
Jos ei ymmärrä asiakokonaisuuksia ja sanojen todellista merkitystä, tulee helposti virheitä. Jopa sellaisiakin virhetä, joilla saattaa olla vakavia seuraamuksia.
Työolot kuntoon, henkilöstöpolitiikka oikeudenmukaiseksi ja palkkausta paremmaksi, niin varmasti löytyy työntekijöitä.
lumi
Ilmoita asiattomasta kommentistanimim hoitaja puhuu asiaa kaikistat ei ole hoitajikis, nykään jotenkin aina joku sopimatonkin päätyy alalle..ja kuka siitä kärsii?? potilas,, Hienosti kirjoitettu kommentti, voi kun päättäjät lukisvat tuon.
Työläinen
Ilmoita asiattomasta kommentistaJos hoitajien työmäärä yhtä hoitajaa kohti saataisiin järkeväksi, kiinnostuisi moni alalta poistunutkin hoitaja alasta uudelleen. Sanotaan että huono palkkaus ajaa hoitajia toisiin töihin, mutta sitä useammin syynä on liian suuri työtaakka!
Hoitaja
Ilmoita asiattomasta kommentistaOlen ollut 18 vuottaperushoitajana vuodeosastolla.Hoidettavia potilaita on liikaa hoitajaa kohden.Hoitajatkin alkavat olla ikääntyneitä.Hoidettavat potilaat ovat täysin autettavia vuodepotilaita.50- vuotias hoitaja on fyysisesti ja psyykkisesti kovilla .Todellakin 2 hoitajaa hoitaa 12 potilasta vuorossansa. Hoitajamitoitus on tässä tapauksessa 0.60 . Järkevä hoitajamitoitus olisi 0.70-0.80 .Työtaakka olisi kohtuullinen jos olisi hoidettavia 8 potilasta /2 hoitajalle.Kyllä hoitajia saadaan tulemaan alalle kun saadaan henkilöstömitoitus lakiin, jota noudatetaan.
Johannes
Ilmoita asiattomasta kommentistaTunnen useita aasialaistaustaisia maahanmuuttajia ja he ovat järjestään joko yksityisyrittäjiä (parturi, ravintola, siivous etc) tai ahkeria työntekijöitä. Näiden perheiden vanhemmat puhuvat murtaen suomea ja lapset ovat jo natiiveja. Filippiiniläiset eivät tule tänne viemään työpaikkojamme vaan tekemään ne kovat työt, jotka eivät suomalaisia kiinnosta tai joita hoitamaan olemme liian laiskoja.
Suuret ikäluokat.
Ilmoita asiattomasta kommentistaTilastokeskus 1/2012. Airi Pajunen.
Vuosina 1945–1949 Suomessa syntyi vuosittain yli 100 000 lasta. Tähän päivään mennessä nämä suuret ikäluokat ovat kuitenkin pienentyneet. Lapsikuolleisuus oli ikäluokkien syntymäaikaan nykyistä suurempaa, ja 1960-luvun lopulla moni muutti Ruotsiin. Viime aikoina myös ikäluokan kuolleisuus on alkanut lisääntyä. Suuret ikäluokat ovat työskennelleet edeltäjiään pitempään, vaikka nykyisin suuri osa on jo eläkkeellä.
Suurista ikäluokista on puhuttu ja kirjoitettu paljon eri yhteyksissä. On kiinnitetty huomiota suurten ikäluokkien muuttoon maalta kaupunkeihin ja Ruotsiin ja siihen, miten suuret ikäluokat ovat rakentaneet Suomen. Nykyisin keskustellaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä ja sen aiheuttamasta työvoimapulasta ja tulevasta hoivapalvelujen kasvun tarpeesta. Suuret ikäluokat ovat olleet monesti tutkimuksen kohteena (esim. Karisto 2005). Myös Hyvinvointikatsaus-lehden vuoden 2002 ensimmäinen numero käsitteli suuria ikäluokkia.
T