Petri Kejonen: Nokian jälkeen uutta ryskyä!
Nokia-torstai 14.6.2012 jää suurena huutomerkkinä suomalaiseen teollisuushistoriaan. Salon tehdas kiinni, 3 700 irtisanotaan. Toimitusjohtaja Seppo Elopista tehtiin syyttä perkele; hän toteuttaa hallituksen hyväksymää strategiaa. Suunnitelmaa, jolla norsusta tehdään ketterä tiikeri.
Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esko Aho oli tasan kaksi vuotta sitten TV1:n Ykkösaamun lauantaivieraana. Aho sanoi silloin Euroopalla olevan kaksi vuotta armonaikaa etsiä kestävä tie ulos talouskriisistä. Ahon mukaan unionissa oli laiminlyöty kasvumahdollisuudet ja kilpailukyky.
Aho suomi silloisen Nokialandian menoa; oli tuudittauduttu menestykseen, olimme Ahon mukaan jo tuolloin kaukana johtavasta asemasta mobiili- ja informaatioteknologian hyödyntämisessä. Ahon mukaan Suomessa ei ymmärretä osaamista, ikään kuin osaamiskilpailussa pärjäisi vähemmillä ponnisteluilla kuin perinteisemmän tuottamisen mallissa.
Kyse on pitkälti koulutuksesta – pystyykö Suomi kouluttamaan lahjakkaita tekijöitä maailmanluokan kärkifirmalle, joka kilpailee huipputeknologialla kuluttajien sieluista? Entinen Nokian innovaatiojohtaja Juhani Risku sanoi Nokia-torstain jälkeen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa: "meillä on hävettävän huono muotoilu-, suunnittelu- ja osittain insinöörikoulutus niillä aloilla, missä Nokia toimii".Sotien jälkeen Suomi rakennettiin yksissä tuumin uusiksi - samaa ryskettä tarvitaan taas.
Suomeen pitää saada nyt uutta ryskyä koulutukseen, työmarkkinoille, infrastruktuurin rakentamiseen, luonnonvarojen hyödyntämiseen, energiantuotantoon. Aho sanoi kaksi vuotta sitten sen vaativan mukautumiskykyä ja uutta panostusta yksittäisiltä ihmisiltä, yrityksiltä ja yhteiskunnalta. Sotien jälkeen Suomi rakennettiin yksissä tuumin uusiksi – samaa ryskettä tarvitaan taas. Lähtöruutu on paljon helpompi.
Petri Kejonen
Kirjoittaja on Radion ajankohtaistoiminnan päällikkö
Tuoreimmat aiheesta: Blogi
Petri Kejonen: Jätevesien jälkeen kiuasgate!
Kiukaat, takat ja uunit on tulevaisuudessa vaihdettava tehokkaampiin, puhtaammin palaviksi, kirjoittaa Petri Kejonen blogissaan.
Anna Perho: Hurmiolan Tommi
Olen hakemassa lastani hänen elämänsä ensimmäisistä kotibileistä. Teini repäisee auton etuoven auki ja rojahtaa etupenkille. ”Äiti mä oon ihan kännissä!” Suljen silmäni ja huokaisen. Nyt se tapahtuu, lapseni ensimmäinen humala. Miten pitäisi reagoida?
Sanna Ukkola: Taskukokoiset lolitat
Kasvavatko pikkutytöt aikuisiksi liian varhain, kysyy Sanna Ukkola blogikirjoituksessaan.
Pekka Ervasti: Ketjukirje Jemenistä
Terveisiä täältä Jemenistä! Kautta kahleitteni, minua on kohdeltu hyvin.
Kari Haakana: Uutispaaston jälkeen
Kuukauden uutispaaston jälkeen ripseni eivät ole pidentyneet, mutta suhteeni uutisiin on muuttunut.
Jari Korkki: Sanni, Lottotyttö
Kokoomuksen nuorisokerhon mainio kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen on mukava ihminen ja tuore äiti, josta vilpittömät onnittelut. Tapasimme tiistaina ja vaunuunkin kurkistin, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.
Jyrki Kasvi: Yksityisyys on katoavaista
Poliisien lisäksi pitää luottaa myös poliitikoihin, joiden säätämiä lakeja poliisit panevat toimeen, muistuttaa Jyrki Kasvi blogissaan.
Ruben Stiller: Sinä – panttivanki
Suomi on tyly maa. Täällä vapautettu panttivankikin leimataan valtion kustannuseräksi. Uhrit näyttävät olevan epäilyksenalaisia, kunnes toisin todistetaan, kirjoittaa Ruben Stiller blogissaan.
Pekka Ervasti: Arkadian Puuhamaa
Eduskunnan istuntosali on kuin HIFK:n matsi. Aina sattuu ja tapahtuu, kirjoittaa Pekka Ervasti blogissaan.
Kari Haakana: Embargo meni jo
Miksi et ole lukenut yhdenkään suomalaisen tiedotusvälineen arviota Kultahattu-elokuvasta, vaikka kriitikot ovat sen jo nähneet? Koska arvostelijat sitoutuvat elokuvien tekijöiden ja levittäjien vaatimuksiin kritiikkien ja jopa tweettien julkaisuaikataulusta. Käytäntö on outo ja vanhentunut, pohtii Kari Haakana blogissaan.

Kommentoi aihetta
(22 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Jep
Ilmoita asiattomasta kommentistaPitää paikkansa ,että me suomalaiset olemme hyviä jämähtämään.
Jämähdimme ajatukseen ,että Nokia ja muu meidän it-teknologiamme on mailman huippua vuodesta toiseen ,lähes automaattisesti. Urheilussa tämä jämähtäminen on hyvin yleistä , vanhoilla meriiteillä mennään kisoista toisiin,koska ajattelemme ,että kun tämä kaveri silloin taannoin pärjäsi ,niin jospa hän vieläkin.
Päättäjämme ovat jämhtämisen mailmanmestareita,yksi esimerkki. Meillä on "väliaikainen "autovero ,joka -60 alusta on hieman jämähtänyt ,tämä väliaikainen autovero on lähes sataprosenttisesti tulpannut käytettyjen ja uusien autojen myynnin ulkomaille,meillä olisi (ollut) tuhannen taalan paikka palvella Pietarin alueen autonostajia hyvän sijaintimme ansiosta ja työllistää suomalaisia alan toimijoita , nyt nämä autokaupassa liikkuvat rahavirrat menevät suoraan Saksaan tai Baltit hoitavat käytettyjen myynnin. Me sitävastoin tyydymme seuraamaan sivusta kuin tavara siirtyy maanteidemme kautta itään.
Jari
Ilmoita asiattomasta kommentistaNyt vähennetään koulutusta käsi- ja taideteollisuusalalta, ammattikorkeakoulutus vähenee, ym... Putkimiehiäkin Suomi tarvitsee, mutta joku järki tässäkin hommassa pitäisi olla.
ei noin simppeliä
Ilmoita asiattomasta kommentista"Sotien jälkeen Suomi rakennettiin yksissä tuumin uusiksi – samaa ryskettä tarvitaan taas. Lähtöruutu on paljon helpompi."
Sotien jälkeen kaikilla oli töitä. Työ oli samalla varmuus ja takuu olojen paranemisesta. Kumpikaan ei nykyään pidä paikkaansa. Stressitaso työssä on juuri julkistetun tutkimuksen mukaan kasvanut saman ikäisellä työväestöllä 1983->2009 välillä miehillä n. 24% ja naisillakin selvästi. Pätkätyöt ja moni muu elämänhallintaa heikentävä seikka kuluttaa työväestön nykyisin loppuun aivan turhaan, mutta maailma vaan on muuttunut. Lopullisesti?
Demokratian konkurssi
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomessa osaaminen tulee verojen takia niin tolkuttoman kalliiksi ettei täällä kannata mitään osata eikä opetella. Väitän että Suomessa ei koskaan enää kehitetä yhtään mitään ellei kokonaisveroastetta saada radikaalisti nykyisestä alaspäin ja sitä kautta houkuteltua tänne investointeja.
Tällä hetkellä Suomen vajaa miljoona työikäistä ja -kykyistä ihmistä tuottaa valtion budjettiin 55 miljardia euroa. Se tekee 55 000 €/vuosi/työntekijä. Summa on reilusti yli keskituloisen vuosipalkka.
Oikeasti verorasite saisi olla maksimissaan noin 20% keskituloisen (40k€/vuosi) palkansaajan vuosipalkasta eli noin 8000€/vuosi. Miljoonan työntekijän voluumillä valtion kohtuulliseksi ja kestäväksi vuosibudjetiksi tulisi noin 8 miljardia Euroa.
Julkiset menot pitäisi siis romauttaa 55 miljardista 8 miljardiin ennenkuin Suomessa olisi kannattavaa tehdä yhtään mitään ja ihmisten ostovoima riittäisi muuhunkin kuin vain veroihin. Ei taida onnistua ilman sotilasjunttaa...
weckman
Ilmoita asiattomasta kommentistaTuo valitus korkeista veroista on myytti. Tulovero on todella matala nykyään ja on enää pieni osa valtion verokertymää. Sama pätee pääoma- ja osinkoverotukseen, verosuunnittelulla pääsee vähällä.
Sen sijaan välilliset verot ja maksut ovat korkeita ja ne nousevat jatkossakin.
Suomen ongelma on suuri, tehoton julkinen sektori eli byrokratia, sekin vain turpoaa koko ajan.
Lisäksi ihmettelen näitä puheita jotka nousevat joka laman ja taantuman aikana eli aina vaaditaan “kansalta” uhrauksia jne., mutta kun hyvät ajat tulevat niin vain harvat saavat nauttivat uhrautujien aikaansaamasta hyvästä. Sanotaan mm. ettei ole nyt sopiva aika palkankorotuksille, mutta samaan aikaan pomojen palkat ja palkkiot nousevat usein satoja prosentteja!
Ahneus on ollut yksi suuri syy yhteiskunnan jakaantumiseen, ja optiot pilasivat Nokian.
Ei ole myöskään paluuta Impivaaraan, Suomi on nykyään globaalivaltio ja mitään yhtenäiskulttuuria ei enää ole. Joten uhrien ja uhrauksien aika on ohitse.
Kimi
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomessa ohjelmistokehitys on taantunut 1980-luvun tasolle. Sovellukset testataan asiakkaiden palveluissa. Aikoinaan Liinoksessa testaus oli 1985 samalla tasolla kuin nyt julkishallinnon järjestelmissä.Serverit kaatuvat tietoliikenteen ylittäessä tietyn pisteen: jne. lapsellisia mokia.
Viimeisin kaikki Jyte:n alueen terveyspalvelujen asiakkaat joutuivat puhelinmottiin tällä viikolla eikä terveyspalveluyhtiön sisäiset puhelut toimineet. Syy oli viime viikonlopun puhelinjärjestelmien ohjelmistopäivitys.
VR:n lipunmyynti kaatui testaamattomiin ohjelmiin. Näitä julkisia kaaoksia laiskuuden ja ahneuden takia löytyy vaikka kuinka paljon. Nyt meillä on työttömänä riittävästi testaajakykyisiä systeemisuunnittelijoita.
Palkatkaa heitä ja nostakaa Suomen softatuotanto kans.väliselle tasolle!
Areena
Ilmoita asiattomasta kommentistaKimin luetteloon pitää vielä lisätä Ylen areena,joka uudistuksen jälkeen usein takkuilee pahasti.Osaamattomuus kukoistaa kaikkialla Suomessa,ja pittaamattomuus.
otetaas uusiksi
Ilmoita asiattomasta kommentista"Elopista tehtiin syyttä perkele; hän toteuttaa hallituksen hyväksymää strategiaa. Suunnitelmaa, jolla norsusta tehdään ketterä tiikeri."
... tai paremminkin perinteistä strategiaa missä norsusta tehdään ruumis joka jää mätänemään kun sen pari hammasta myydään kaukoitdän pimeille markkinoille...
Osaaja
Ilmoita asiattomasta kommentistaKyllä täällä osaamista ja tekemisen meininkiä löytyy. Sitä ei vaan enää suunnata dinosaurus-Nokian suuntaan. Pieniä hienoja startup-yrityksiä ilmaantuu jatkuvasti, mutta ilmeisesti täällä ei osata arvostaa kuin menestyviä suur-yrityksiä.
Nyt sovitellaan Nokian viittaa Rovion selkään. Miksi ihmeessä aina pitää löytyä se yksi ja mahtava veturi?
pate
Ilmoita asiattomasta kommentistaOsaajien arvostuksesta puheen olleen, Suomen julkinen sektori ei todellakaan arvosta innovatiivisuutta, käden taitoja, työkokemusta, yleensäkin ei arvosteta mitään työntekijän ponnistusta paremman työntuloksen eteen. Tämä tappaa vähitellen kaiken innostuksen, ja työtä tehdään tyypillisenä rahanhankintakeinona varhaisesta eläkkeestä haaveillen. Samalla lailla arvostusta vailla on uuden teknologian kehittäjät, joita pitäisi tukea ehkä joskus pelle peloton-tyyppisissäkin kokeiluissa. Lopputulos on tasaisesti alamäkeä junnaava 8-16 tuotekehitys, ja lopulta kilpailijat menevät ohi. Nokialle voin toivottaa kepeät mullat, itse olen pettynyt tuotteiden huonoon laatuun. Parempi ajaa alas väsynyt, väkisin sinnittelevä organisaatio ja suunnitella jotain muuta. Ja ottaa virheistä edes joskus opiksi.
Jouko K.
Ilmoita asiattomasta kommentistaValtakunnan päättäjät ovat tuhonneet Suomalaisten työnilon, joka näkyy Nokian ja muidenkin yritysten irtisanomisilla.
Vasta oli tutkimustulokset, että suomalaiset antaa 80 % työpanoksen töissä omasta mielestään.
Kreikan ja muiden roska valtioiden tuilla olisi saatu veroja vähemmäksi, kun tuilla olisi sanottu ei ole varaa ajaa suomea velkariisiin. Tukien edestä, kun olisi veroja laskettu, niin irtisanomiset/seuraukset olisivat paremmat.
Suomessa ei yksinkertaisesti kannata tehdä työtä, kun se vähentää käytössä olevaa rahaa.
Yhteiskunnan rakenne syö kannattavuuden.
rahoituskeplottelu lopetettava
Ilmoita asiattomasta kommentistaMeillä tapetaan parhaat innovaatiojutut rahoituksen puutteeseen.
Suomen Akatemia,yliopistot ja korkeakoulut jakavat hupenevan rahoituksen hyvä-sisko-veli-porukoiden kesken.Uudet rinkien ulkopuoliset ovat vailla mahdollisuutta.
Sama koskee toimien ja virkojen täyttöä.
Paikat eivät ole avoimessa haussa eikä pätevyys ratkaisu vaan suhteet.
Näinhän se meni entisessä Neuvostoliitossakin.
Sitten ovat vielä näiden laitosten labrojen johtajien tapa sulkea tai vaikeuttaa laitteiden käyttöä.
Opetusministeriön tai jonkun puolueettoman ulkopuolisen instanssin olisi syytä tehdä perusteellinen tutkimus nykymenosta.