Normaalia pidemmät, eli 75 minuutin mittaiset oppitunnit ovat tuttuja lähinnä lukioista. Malli on kuitenkin laajenemassa myös perusopetukseen, sillä esimerkiksi Satakunnassa sen on omaksunut jo noin kourallinen kuntia. Kokemäellä pidemmät oppitunnit otettiin käyttöön tänä syksynä.

- Aluksi minä en pitänyt yhtään näistä tunneista, mutta sitten niihin tottui. Sitten se tuntui jo ihan hyvältä, sanoo 8. -luokkalainen Rana Kilic.

Haasteena on tietenkin jaksaminen. Peruskouluikäisten keskittyminen saattaa olla kovilla jo normaalimittaisilla tunneilla. Puolen tunnin pidennys vaatii voimia.

Joskus väsyttää ja päätä särkee

- Helmeri Reunanen, 8.-luokka

- No välillä ne on vähän liian pitkiä. Alkaa väsyttää ja päätä särkee, sanoo Helmeri Reunanen 8.- luokalta.

Sisältö suunniteltava tarkkaan

Kuka tahansa aikuinenkin tietää, että tunti ja 15 minuuttia esimerkiksi jossain seminaarissa voi olla pitkä aika. Hereillä pysyy vain, jos aihe todella kiinnostaa tai se esitetään kiinnostavalla tavalla. Pidemmät oppitunnit vaativat paljon siis opettajilta.

- Siinä kyllä täytyy opettajankin mennä itseensä, että osaa sitten muuttaa sitä omaa tapaa. Yleisesti ottaen kokemukset ovat kuitenkin hyviä. Näyttäisi siltä, että 7. ja 8. -luokkalaisilla menee ihan hyvin. Sen sijaan 9. luokkalaisilla on vähän vaikeampaa, kertoo lehtori Riitta-Liisa Jokinen Kokemäen yhteiskoulusta.

Monta etua

Etuna pitkillä oppitunneilla on ainakin se, että asioihin voidaan syventyä tarkemmin. Opettajien mukaan työrauha säilyy paremmin, kun päivä ei koostu jatkuvasta tuntien ja aineiden vaihtamisesta.

- Suosikkitunneilla se menee nopeasti. Mutta niillä, mistä ei niin paljon tykkää, niin voi vähän pitkästyä, sanoo Helmeri Reunanen.

Pitkät oppitunnit vähentävät myös välituntien määrää, mutta lyhentävät vastaavasti koko koulupäivän pituutta. Myös repun paino kevenee, kun aineiden määrä päivää kohti vähenee.

- Kyllä se meillekin on hyvää. Me saadaan opittua enemmän asioita. Toisaalta huonoa on se keskittyminen, Rana Kilic sanoo.