Pidentyvät matkat armeijaan uhka varusmiehille
Varuskuntien lakkautukset pidentävät varusmiesten matkoja kodin ja palvelupaikkakunnan välillä. Tämän pelätään rasittavan varusmiehiä ja heidän läheisiään. Pidempi matka on myös suurempi riski liikenteessä.
Ongelmat tulevat todeksi muun muassa Itä-Suomessa, jossa valtaosa asevelvollisista suorittaa palveluksensa Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiolahdella. Prikaatissa palvelee kerrallaan vajaa 1 000 varusmiestä.
Itä-Suomen sotilasläänin komentaja Jukka Pennanen kertoo, että kun Prikaati lakkautetaan vuoden 2013 lopussa, suurin osa itäsuomalaisista nuorista ohjataan palvelukseen Kainuun Prikaatiin Kajaanin. Matkaa prikaatien välillä on 220 kilometriä.
Kun aiemmin varusmiehelle tuli tutuksi esimerkiksi Nauha-Sisun tai Maasto-Sisun kyydissä matkustaminen, jatkossa itäsuomalaisista varusmiehistä tulee linja-automatkustamisen erikoisjoukkoja. Jos vuoden mittaisen varusmiespalveluksen aikana käy joka viikonloppu Kajaanista kotona Joensuussa, soturi ehtii vuoden aikana istua bussissa lähes 300 tuntia. Kuopiolaisvarusmiehen vuosisaldoksi tulee 200 tuntia.
Huolena ihmissuhteet, opiskelu ja liikenneturvallisuus
Anne Mattila on toiminut Pohjois-Karjalan Prikaatin sosiaalikuraattorina 14 vuoden ajan. Hän on huolissaan siitä, että varusmiesten lepo- ja vapaa-aikaa kuluu liikaa viikonloppulomien matkustamiseen.
- Se näkyy monella tapaa ja ne tavat ovat valitettavasti negatiivisia. Palvelus on jo tänä päivänä tiivistahtinen ja vaatisi lepoa että jaksaa seuraavan palvelusviikon, Mattila summaa.
Moni varusmies kestää varmasti matkan ongelmitta, eikä reissaaminen aiheuta murhetta. Silti monelle raskas koettelemus tulee olemaan ero läheisistä.
- Kun varusmiespalvelusta suoritetaan kaukana kotoa, ei ole mahdollista esimerkiksi viikolla iltavapailla nähdä läheisiä. Ei voi nähdä tyttöystäviä, vaimoja tai lapsia joita joilla varusmiehillä jo on. Samoin läheiset eivät voi käydä sotilaskodissa tervehtimässä läheisiä.
Asia koskettaa erityisesti perheellisiä.
- Perhe jää tosi yksin, kun mies lähtee kauas kotoa varusmiespalvelusta suorittamaan, Mattila toteaa.
Asioiden hoito vaikeutuu myös varusmiehillä, jotka opiskelevat tai tekevät töitä. Varusmiesten joukossa on muun muassa yrittäjiä.
Yksi merkittävä riski on liikenne. Kun henkilöauto pakkautuu täyteen varusmiehiä, joilla on kiire kotiin, riskit liikenteessä kasvavat jos kuski ei malta ajaa rauhassa.
- Minua huolestuttaa se, jos varusmiehet ajavat pitkiä matkoja autoillaan, kuinka siinä voi pahimmillaan käydä, Mattila kertoo.
Turvallisin kyyti olisi yhteinen bussikyyti, joita nytkin järjestetään.
- Varusmiestoimikunta on huolehtinut ilmaiset lomakyydit busseilla varusmiehille Kuopioon, Savonlinnaan, Pieksämäelle, Varkauteen ja Mikkeliin. Kyyti lähtee suoraan varuskunnan pihasta ja menee paikkakunnan linja-autoasemalle, Hirvonen kertoo.
Palvelusmotivaatio laskee ja keskeytysprosentti nousee
On riski, että matkan pidentyminen laskee varusmiesten palvelusmotivaatiota.
- Pahoin pelkään, että näin voi käydä. Aina on parempi, jos varusmiespalveluksen voi suorittaa siinä kotimaakunnassa, Mattila arvioi.
Mielipiteeseen yhtyy Pohjois-Karjalan Prikaatin varusmiestoimikunnan sihteeri Miika Hirvonen.
- Kyllähän tuo aika totta on. Kotona vietetyn viikonlopun jälkeen monella voi olla, että ei ole niin kova motivaatio lähteä takaisin sinne palvelukseen, jos tietää että joutuu istumaan monta tuntia bussissa tai junassa, Hirvonen kertoo.
Varusmiesten palveluksen keskeytysprosentti on asia, josta on oltu huolissaan jo pitkään.
- Pahoin pelkään, että keskeytysprosentit pysyvät tai luultavasti tulevat kasvamaan vielä. Kun ne läheiset verkostot, harrastukset ja kaikki jää satojen kilometrin päähän, voi olla vaikeampaa sopeutua suorittamaan varusmiespalvelusta, Mattila kertoo
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Venäläinen helikopteri luvatta Suomen puolella?
Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutkii mahdollista helikopterin aiheuttamaa valtakunnan rajan ylittämistä Venäjältä Suomeen ja takaisin Venäjälle, Lieksan Otrosvaaran alueella.
John Deeren Joensuun tehtaalla juhlitaan 40 vuotta
Deere & Company -yhtiö perustettiin vuonna 1837 eli takana on 175 vuotta. John Deere Forestry Oy:n Joensuun tehdas puolestaan perustettiin vuonna 1972, ja niinpä tehtaalla vietetäänkin 40-vuotisjuhlavuotta. Juhlapuheiden aika oli perjantaina 25. toukokuuta.
Malmikaivostoiminta polkaistiin Polvijärvellä ja Kaavilla
Australialaisyhtiö louhii Polvijärvellä maa-ainesta, josta rikastetaan Kaavilla kuparia, kultaa ja sinkkiä. Elinkeinoministeri sanoo korostavansa kaivosyhtiölle Suomen ympäristövaatimustasoa.
Pohjois-Karjalaan kaksi uutta neuvosta
Tasavallan presidentti on myöntänyt kauppaneuvoksen arvonimen joensuulaiselle toimitusjohtajalle, ylioppilasmerkonomi Harri Jorma Bromanille ja maaviljelysneuvoksen arvonimen nurmeslaiselle maanviljelijälle, agrologi Timo Juhani Komulaislle.
Joensuun näyttelyssä 4600 koiraa
Joensuussa järjestetään lauantaina ja sunnuntaina Suvi-Karelia 2012 koiranäyttely, jossa on mukana koiria Suomen lisäksi myös muun muassa Venäjältä. Tuomareita raviradan näyttelysssä puolestaan on 13 maasta.
Joensuu edelleen mukana palvelukeskuksen paikkakunnaksi
Puolustusministeriö esittää Puolustusvoimien palvelukeskusta Kouvolaan tai Joensuuhun. Puolustusvoimien esittämä Tuusula sen sijaan on pudotettu pois. Sijoituspaikkakuntaa käsitellään ennen puolustusministeriön lopullista päätöstä vielä toukokuun aikana alueellistamisen koordinaatioryhmässä.
Seitsemän uutta lähiliikuntapaikkaa nousee Itä-Suomeen
Valtio rahoittaa itäsuomalaisten liikuntapaikkojen rakentamista 800 000 eurolla tänä vuonna. Tuen avulla kolmen maakunnan alueelle nousee seitsemän uutta lähiliikuntapaikkaa.
Jolkkonen vihkii ensimmäiset pappinsa
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen toimittaa ensimmäisen papiksi vihkimisen helluntaipäivän messun yhteydessä Kuopion tuomiokirkossa.
Tohmajärven eteläisissä kylissä maaseutu elää vireästi
Viikon kyläkiertue jatkuu tiistaina 29.5. Tohmajärvellä. Neljä kylää (Akkala, Jouhkola, Timola ja Riikola) muodostavat kylätoiminnassa Tohmajärven eteläiset kylän-kokonaisuuden.
Erikoisluokissa on imua
Erikoisluokkien vetovoima Joensuun kouluissa on vahva. Esimerkiksi Pielisjoen yläkoulun luonnontieteiden ja matematiikan luokalle Karsikkoon hakijoita oli kaksinkertainen määrä, mitä opetukseen mahtuu. Lyseon peruskoulun uusi englannin kielipainotteinen erikoisluokka yllätti. Hakijoita oli Joensuusta ja ympäristökunnista yli kaksikymmentä.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.