Pieksämäen kyläkoulut ovat yhteisönsä sydämiä
Pieksämäen suunnitelma lakkauttaa neljä kyläkoulua ja yhdistää kaksi yläkoulua on saanut asukkaat vastarintaan. Kyläläiset kokevat, että kylien kehittämiseltä viedään perusta. Esimerkiksi Siikamäki-Peiposjärven asukkaat ovat itse markkinoineet seutua ja kylään on muuttanut useita lapsiperheitä. Peiposjärven kyläkoulun oppilasennuste onkin kasvava lähivuosina.
Kärrikerhon kokoontuminen tietää vilskettä. Kerho syntyi seitsemän vuotta sitten, kun muutaman äidin vaunulenkki muuttui viikottaiseksi kahvihetkeksi. Lapset pääsevät kärrikerhon myötä tutustumaan toisiinsa jo hyvissä ajoin ennen koulutien alkua ja vanhemmat saavat tukea toisiltaan arkisissakin asioissa. Kylälle muuttaneet uudet perheet ovat lähteneet mukaan toimintaan ja houkutelleet vuorostaan lisää uusia asukkaita.
- Muutimme keväällä Varkaudesta Siikamäelle. Tässä oli hyvä sijainti, kun itse käyn Varkaudessa töissä ja mies Pieksämäellä. Tiesimme, että täällä on paljon lapsiperheitä, toimiva ryhmis ja kyläkoulu, mikä oli iso plussa tässä talon ostopäätöksessä, kertoo Tuula Airaksinen.
Siikamäki-Peiposjärven kylällä on 423 asukasta. Heistä yli 30 on kouluikäistä ja uusia ikäluokkia on tulossa tasaisesti. Koululle onkin vastikään palkattu kolmas opettaja. Koulun yhteydessä toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Koulun lakkauttaminen olisi kova isku.
- Olisi se tylsää. Menisin varmaan Jäppilään kouluun, miettii 8-vuotias Iina Leikas.
- Suunnitelma kuulostaa järkyttävältä, koska homma on toimiva ja lapset viihtyvät. Miksi ei nyt pidetä pienten etua mielessä, ihmettelee Kaire Huttunen. Huttusten Aino-tytär kulkee Peiposjärven koulussa Joroisten puolelta. Peiposjärven kyläkouluun on lyhyempi matka kuin kotikunnan lähimpään kouluun.
Kyläkoulu on kokoontumispaikka
Koulujen keskittämissuunnitelmia perustellaan kaupungin oppilasmäärien pienenemisellä. Kyläläiset ihmettelevät, miksi rakennetaan kunnallistekniikkaa, kiitellään toimintaa ja markkinoidaan seutua sen vireydellä, jos sitten edessä on kylän sydämen siirto.
- Kyllä täältä loppuisi kaikki harrastustoiminta. Koululla järjestetään toimintaa niin lapsille kuin aikuisille. Varmaan vain yksi päivä viikossa on sellainen, ettei siellä ole jotain tekemistä. Uskon, että täällä on perheitä, jotka ovat muuttaneet tänne koulun takia, ja voi olla, että sitten miettivät, minne jatkossa veronsa maksavat, sanoo Riikka Kinnunen.
Kaikkien neljän kyläkoulun puolestapuhujat järjestivät viime viikolla keskustelutilaisuuden kyläkoulujen merkityksestä ja tulevaisuudennäkymistä. Kyläkoulujen lakkauttamista vastaan on kerätty myös nimiä adressiin niin paperille kuin netissä. Asian käsittely jatkuu myös kunnallisessa päätöksenteossa.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo
Pettuleipää koululaisille Lustossa
Koululaisten leipä on tiukassa Metsämuseo Luston pettupajoissa. Jauhojen raaka-aine pitää irrottaa puusta ja jalostaa leivän jatkeeksi. Työvaiheita on monia ja monet niistä raskaita, kuten isojen pöllien kuoriminen ja käsikivillä jauhaminen.
Olavinlinnan keittiöremonttiin lisärahaa 300 000 euroa
Olavinlinnan kunnostustöihin on esitetty määrärahaa hallituksen lisäbudjettiesityksessä. Valtiovarainministeriön pohjaesitykseen lisättiin Olavinlinnan osalle 300 000 euroa, jolla korjataan keittiön asbestiongelmia.
ESEn kaukolämpö kävi kaupaksi edellisvuotta heikommin
Lämmin talvi näkyy yhtiön tuloksessa. ESE-konserni maksaa omistajalleen Mikkelin kaupungille vähän yli 4 miljoonaa euroa osinkoina ja lainan korkoina. Osingon osuus on lähes 2,9 miljoonaa.
“MPY:n rahat piti laittaa valokuituun”
Sulkavalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Kari Partanen on harmissaan, että alueellisten puhelinyhtiöiden rahat paloivat maailmalla maakunnallisen kuituverkon sijasta.
MPY:n johto sai sapiskaa omistajilta
Osuuskunnan luottamuslauseesta huolimatta yhtiö joutuu muuttamaan hallintorakennettaan. Osuuskunnalla ja osakeyhtiöllä tulee olemaan jatkossa eri hallitus.
Puumalassa laskettiin hintalappu kuntaliitosneuvotteluille
Laskennassa otettiin huomioon luottamushenkilöiden kulut. Matkakustannukset suurin menoerä.
Metsähaketta palaa entistä enemmän Etelä-Savossa
Ensiharvennusten pienpuuta palaa eniten. Kantojen osuus hakkeesta on 5 prosenttia.
Etelä-Savo kritisoi liikennepoliittista selontekoa
Itä-Suomen osuus kehittämishankkeiden rahoista on vain 1,5 prosenttia. Suomen maanteiden liikenteestä 12,5 % ajetaan Itä-Suomessa.
MPY:n johdolle selkeä luottamuslause osuuskuntakokouksessa
Ennätysvilkas osuuskuntakokous myönsi yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle luottamuslauseen äänin 365 - 138. Jäsenen vaatimaa erityistilintarkastusta ei tehdä, mutta yhtiö laatii uuden omistajastrategian syksyyn mennessä.
MPY:n tappioita ruoditaan osuuskuntakokouksessa
Osuuskunnan jäsen vaatii erityistilintarkastusta ja hallituksen aseman selvittämistä. Taustalla on yhtiön historiallisen suuret tappiot, jotka syntyivät liiketoiminnan laajentumisesta.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.