Etelä-Karjala |

Pien-Saimaa yritetään pelastaa kosteikoilla

Kosteikoista odotetaan apua runsaasta rehevöitymisestä kärsivän Pien-Saimaan pelastamisessa. Kosteikot tarjoavat myös linnuille suoja- ja lisääntymisalueita.

Tuleva kosteikko
Orjainlahden rannassa pelto-oja kuljettaa vielä ravinteet suoraan Pien-Saimaaseen. Parin vuoden päästä paikassa on kosteikko, joka estää ravinteita valumasta järveen. Kuva: Yle

Pien-Saimaan jatkuvasti huonontuvaa tilaa yritetään nyt kohentaa kosteikkoja rakentamalla.

Taipalsaaren Orjainlahden kosteikko on yksi kolmestakymmenestä kosteikosta, joita suunnitellaan Pien-Saimaalle.

- Tämä on viimeinen keino pysäyttää ravinteet ennen järveä, kosteikkoasiamies Antti Happonen sanoo.

Orjainlahdella hehtaarin kokoinen kosteikko rajataan padolla. Pellon ja järven väliin jää suuri matalan veden alue, jossa ravinteet ehtivät saostua.

Pellon ja kosteikon välinen raja muokataan, jotta järveen pääsisi minimimäärä ravinteita.

- Rantaviiva moninkertaisestaan serpentiivimäiseksi, Happonen täsmentää.

Hyvä kosteikko sitoo parhaimmillaan kahdeksankymmentä prosenttia pelloilta valuvasta typestä. Fosforistakin suodattuu viidennes.

Maanomistajilla suurin vastuu

Pien-Saimaan vedenlaatu on jälleen huonontunut viime vuodesta. Orjainlahdella ongelmat alkoivat jo sotien jälkeen, kun rantamaat valjastettiin pelloiksi ja ravinteet rehevöittivät rannat.

- 40-50 vuotta se on ainakin ollut yhtä ummessa. Ei sinne uimaan lapsenakaan päässyt, jo eläkkeelle ennättänyt maanviljelijä Kyöstin Nakari kertoo.

Nyt maanomistaja on päättänyt rakentaa kosteikon umpeen kasvaneen lahden pelastukseksi. Ilman maanomistajia yhtäkään kosteikkoa ei rakennettaisi.

- Jos kerran maanviljely on jonkin sortin saastuttaja, pitää kantaa oma korsi kekoon, Kyösti Nakari näyttää esimerkkiä.

Kosteikot palvelevat myös laajemmin ympäristötekona.

- 120 eri lintulajia tarvitsee kosteikkoa elinkaarensa aikana: pienenä juomavettä, myöhemmin suojaa ja lisääntymisalueita, kosteikkoasiamies Antti Happonen muistuttaa.

Muitakin keinoja tarvitaan

Jos kosteikosta on apua Pien-Saimaan pelastamisessa, apu ei tule nopeasti. Kestää vuosia, että kosteikon bakteerikanta ja pieneliöstö toimivat täysillä.

Jos tuloksia saadaan, Orjainlahdella veden kirkastumista voi tarkkailla viiden vuoden päästä. Väliaikana tarvitaan muita keinoja.

- Suomalainen käyttää vettä niin paljon, että Pien-Saimaan vesi tulee vedetyksi vessasta kerran päivässä. Sen takia minä sanon jokaiselle, että paina sitä vihreätä, sitä pienempää nappia, ettei liattaisi näitä Suomen vesiä, Antti Happonen sanoo.

Kaivuukoneet jylläävät Pien-Saimaan rannoilla aikaisintaan ensi talvena.

Kommentoi aihetta

(3 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.


Immalanjärvestä juomavetemme

Ilmoita asiattomasta kommentista

Milloin Imatralla herätään Immalanjärven pelastamiseen?

Laitilanlahdesta rehevöityminen on jatkunut kymmeniä vuosia, vaikka lahden perän suolle olisi ollut ja on edelleen mahdollisuus tehdä lietealtaat, mistä selkiytynyt pintavesi johdetaan järveen ja määräajoin pohjalle saostunut liete ruopataan (myydään?) paikallisille omakotitonteille erinomaiseksi kasvualustaksi.


Nimittäin...

Ilmoita asiattomasta kommentista

Menepä Happonen ystävällisesti katsomaan Suursuon ja Kiihansuon turvetutotantoalueita ja sitä kuuluisaa vesistöistä välittämistä.

Siellä sitä "lintujärvi aihiota" suoraan Pien-Saimaaseen riittää.

Kannattaa vaikka kysellä vähän paikallisilta asukkailta, että mitä oli Maavesi 40 vuotta ja Pien-Saimaan koilisosa 15 vuotta sitten veden laadultaan.

Voi vaikka muualta tullutta yllättää!

Siihen vielä ympätään, että aloittanet tarkastelut Metsänhoitoyhdistyksien ojankaivuu kartoista tuolta ajalta, ni alkaa olla paketti kasassa ihan itsestään.

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä