Pien-Saimaa yritetään pelastaa kosteikoilla
Kosteikoista odotetaan apua runsaasta rehevöitymisestä kärsivän Pien-Saimaan pelastamisessa. Kosteikot tarjoavat myös linnuille suoja- ja lisääntymisalueita.
Pien-Saimaan jatkuvasti huonontuvaa tilaa yritetään nyt kohentaa kosteikkoja rakentamalla.
Taipalsaaren Orjainlahden kosteikko on yksi kolmestakymmenestä kosteikosta, joita suunnitellaan Pien-Saimaalle.
- Tämä on viimeinen keino pysäyttää ravinteet ennen järveä, kosteikkoasiamies Antti Happonen sanoo.
Orjainlahdella hehtaarin kokoinen kosteikko rajataan padolla. Pellon ja järven väliin jää suuri matalan veden alue, jossa ravinteet ehtivät saostua.
Pellon ja kosteikon välinen raja muokataan, jotta järveen pääsisi minimimäärä ravinteita.
- Rantaviiva moninkertaisestaan serpentiivimäiseksi, Happonen täsmentää.
Hyvä kosteikko sitoo parhaimmillaan kahdeksankymmentä prosenttia pelloilta valuvasta typestä. Fosforistakin suodattuu viidennes.
Maanomistajilla suurin vastuu
Pien-Saimaan vedenlaatu on jälleen huonontunut viime vuodesta. Orjainlahdella ongelmat alkoivat jo sotien jälkeen, kun rantamaat valjastettiin pelloiksi ja ravinteet rehevöittivät rannat.
- 40-50 vuotta se on ainakin ollut yhtä ummessa. Ei sinne uimaan lapsenakaan päässyt, jo eläkkeelle ennättänyt maanviljelijä Kyöstin Nakari kertoo.
Nyt maanomistaja on päättänyt rakentaa kosteikon umpeen kasvaneen lahden pelastukseksi. Ilman maanomistajia yhtäkään kosteikkoa ei rakennettaisi.
- Jos kerran maanviljely on jonkin sortin saastuttaja, pitää kantaa oma korsi kekoon, Kyösti Nakari näyttää esimerkkiä.
Kosteikot palvelevat myös laajemmin ympäristötekona.
- 120 eri lintulajia tarvitsee kosteikkoa elinkaarensa aikana: pienenä juomavettä, myöhemmin suojaa ja lisääntymisalueita, kosteikkoasiamies Antti Happonen muistuttaa.
Muitakin keinoja tarvitaan
Jos kosteikosta on apua Pien-Saimaan pelastamisessa, apu ei tule nopeasti. Kestää vuosia, että kosteikon bakteerikanta ja pieneliöstö toimivat täysillä.
Jos tuloksia saadaan, Orjainlahdella veden kirkastumista voi tarkkailla viiden vuoden päästä. Väliaikana tarvitaan muita keinoja.
- Suomalainen käyttää vettä niin paljon, että Pien-Saimaan vesi tulee vedetyksi vessasta kerran päivässä. Sen takia minä sanon jokaiselle, että paina sitä vihreätä, sitä pienempää nappia, ettei liattaisi näitä Suomen vesiä, Antti Happonen sanoo.
Kaivuukoneet jylläävät Pien-Saimaan rannoilla aikaisintaan ensi talvena.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala
Myyrien määrä kääntyy tänä kesänä kasvuun
Myyräkanta vaihtelee Etelä-Suomessa tyypillisesti kolmen vuoden sykleissä.
Kesäduunia vastuullisesti nuorille
Vastuullinen kesäduuni -kampanja haastaa paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä mukaan vastuullisiin duunitalkoisiin. Kesäduunikoutseja koulutetaan maanantaina Lappeenrannassa.
Omakotitalo tuhoutui tulipalossa Imatralla
Yksin kotona ollut perheen lapsi huomasi palon ja hälytti apua. Talo tuhoutui täysin, mutta henkilövahinkoja ei tullut.
Kaksi miestä tuomittiin pahoinpitelystä
Toinen mies sai vuoden ehdollisen rangaistuksen Lappeenrannassa tapahtuneesta pahoinpitelystä. Toisen miehen katsottiin kärsineen jo oman tuomionsa.
Selvitysmies rajoittaisi luotsauspakkoa kanavalla
Selvitysmies helpottaisi Saimaan kanavan luotsausvelvollisuutta. Seppo Kykkänen teki myös useita ehdotuksia Saimaan luotsauskustannusten pienentämiseksi.
Koivukeskussyytteet nurin
Oikeus katsoi, että vaikka puunhankinnasta oli tehty vain aiesopimus, toiminta käynnistyi ja jatkui vuosikausia. Tämän vuoksi Ruotsalaisen toimintaa ei voida pitää törkeänä.
Mustan ja Valkoisen teatterifestivaali laajenee Lappeenrantaan
Huomenna lauantaina käynnistyvä Mustan ja Valkoisen teatterifestivaali laajenee 10 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi ensimmäistä kertaa Lappeenrantaan.
TE-toimistot sulkevat oviaan
Kaakkois-Suomessa kolme TE-toimistoa sulkee ovensa jouhannuksen alla. Asiakkaita ohjataan käyttämään puhelin- ja verkkopalveluita.
Keskustele: Menivätkö ministerivaihdokset oikein?
Paljon kohistu ministerikierrätys kävi toteen, kun SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kierrätti kolme ministerin paikkaa.
Etelä-Karjalan uudet ylioppilaat
Kevään 2013 ylioppilaiden nimet julkaistaan tänään. Etelä-Karjalassa valkolakin saa tänä keväänä 589 ylioppilasta. Yle Etelä-Karjala julkaisee sivuillaan maakunnan kaikkien lukioiden uusien ylioppilaiden nimet.

Kommentoi aihetta
(3 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Maanantai
Ilmoita asiattomasta kommentistaMukavaa puuhastelua, mutta patotiet ovat ja pysyvät. Olisiko niin kallista kaivaa ne pois?
Immalanjärvestä juomavetemme
Ilmoita asiattomasta kommentistaMilloin Imatralla herätään Immalanjärven pelastamiseen?
Laitilanlahdesta rehevöityminen on jatkunut kymmeniä vuosia, vaikka lahden perän suolle olisi ollut ja on edelleen mahdollisuus tehdä lietealtaat, mistä selkiytynyt pintavesi johdetaan järveen ja määräajoin pohjalle saostunut liete ruopataan (myydään?) paikallisille omakotitonteille erinomaiseksi kasvualustaksi.
Nimittäin...
Ilmoita asiattomasta kommentistaMenepä Happonen ystävällisesti katsomaan Suursuon ja Kiihansuon turvetutotantoalueita ja sitä kuuluisaa vesistöistä välittämistä.
Siellä sitä "lintujärvi aihiota" suoraan Pien-Saimaaseen riittää.
Kannattaa vaikka kysellä vähän paikallisilta asukkailta, että mitä oli Maavesi 40 vuotta ja Pien-Saimaan koilisosa 15 vuotta sitten veden laadultaan.
Voi vaikka muualta tullutta yllättää!
Siihen vielä ympätään, että aloittanet tarkastelut Metsänhoitoyhdistyksien ojankaivuu kartoista tuolta ajalta, ni alkaa olla paketti kasassa ihan itsestään.