Kotimaa |

Pietikäinen kaipaa uutta puutarhakaupunki Tapiolaa – Vihervuosi avattiin Jyväskylässä

Suomessa ei vielä ole innostuttu viherkattojen rakentamiseen, mutta viherajattelua ei enää pidetä hörhöilynä. Viherympäristöliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen arvioi, että puheet ympäristörakentamisesta otetaan jo pääsääntöisesti vakavasti. Vihervuoden avajaisissa vieraillut Pietikäinen patistelee rakennuttajia ja rakentajia viherrakentamiseen ja toivoo uutta Tapiolaa, viherrakentamisen huippukohdetta.

Puutarhurin taivas teos Äijälänrannassa.
Pekka Jylhän "Puutarhurin taivas" edustaa vihreää ympäristötaidetta Äijälänrannassa Jyväskylässä. Kuva: Terhi Pirilä-Porvali / Yle

Viherrakentaminen lisää viihtyvyyden ohella myös kiinteistöjen ja asuinalueiden arvoa. Huonokuntoisia lähiöitä ja teollisuusalueita on nostettu uuteen arvoon peruskorjauksella ja viherryttämisellä mm. Sveitsissä, itäisessä Berliinissä, teollisuuskaupunki Manchesterissa ja New Yorkissa, jossa entinen rata-alue uudistettiin suosituksi viherväyläksi. Onnistuneet vihreät hankkeet todistavat, että hyvinvointiarvo voidaan liittää taloudellisiin arvoihin.

Viherympäristöliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen kaipaa uutta Tapiolaa.
Sirpa Pietikäisen mukaan vihreä väri vaatteissa ja luonnossa antaa ihmiselle energiaa. Kuva: Arvo Vuorela / Yle

– Viherrakentaminen vaatii enemmän järkeä, kuin rahaa. Se voi olla isoa, kuten Jyväskylän Kankaan alueella, jossa vihreys otetaan mukaan jo kaavoituksessa, mutta se voi olla myös tosi pientä. Olen nähnyt kivoja viherkattoisia bussikatoksia, joissa myös seinät on viherseiniä. Onhan siinä ihan toisenlainen fiilis odotella paikallisbussia, havainnollistaa Pietikäinen.

Kankaan vanhasta teollisuusalueesta voisi tulla uusi Tapiola.

– Sirpa Pietikäinen

Viherrakentamisen puolesta puhuvat kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset. Pietikäisen mukaan nyt olisi aika ryhtyä tutkimuksista tekoihin myös Suomessa.

– Kun ei ole paljon tehty, niin mietitään vaan kustannuksia ja ei uskalleta rakentaa esimerkiksi kerrostaloja viherseinillä ja –katoilla sekä suljetuilla vesikierroilla. Eikä meillä ei ole uutta puutarhakaupunki Tapiolaa. Toivonkin, että Jyväskylän Kankaan vanhasta teollisuusalueesta voisi tulla uusi Tapiola, kansainvälinen huippukohde ja upea viherperiaatteella rakennettu asuinalue. Siellä on paljon historiaa ja mahdollisuuksia, varsinkin kun Tourujoen ennallistaminen on saatu päätettyä, sanoo Pietikäinen.

Viherkattoinnostusta odotellessa

Viherkattoja on Suomessa edelleenkin harvassa. Pietikäisen mukaan nyt ollaan hitaassa lähtövaiheessa, vaikka Suomessa tehdäänkin upeaa viherkattotutkimusta.

Viherkatto kestää talvet oikein hyvin.

– Sirpa Pietikäinen

– Meillä on vähän pelätty talvea ja lumikuormaa, mutta tutkimusten mukaan viherkatto kestää talvet oikein hyvin. Viherkaton etu on, että se sitoo hiilidioksidia ja pienhiukkasia sekä tuottaa happea eli parantaa kaupunki-ilmanlaatua. Se sitoo myös hulevesiä, jolloin lumikuormaa ei tule eikä se valu niin äkkiä. Viherkatto toimii myös luonnon lämpöeristeenä sekä kuumaa että kylmää vastaan. Ja ihmisen näkökulmasta on tärkeintä, että sehän on tosi kiva. Hissillä pääsevät niin pienet kuin ikääntyneemmätkin helposti katolle nauttimaan viherympäristöstä ja sehän on ihan toisenlainen kuin betonikatto, maalailee Pietikäinen.

Valtakunnallinen Vihervuosi polkaistiin käyntiin Jyväskylän Paviljongissa keskiviikkona. Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, jota koordinoi Viherympäristöliitto. Tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta.

Viherkatto Baselissa Sveitsissä.
Sveitsin Baselissa viherkattorakentamisessa ollaan jo pitkällä. Kuva: Malgorzata Gabryh/Helsingin yliopisto

Betoniseinäkin on maisema

Viidennen Vihervuoden pääteemana on kestävä suomalainen maisema ja alateemoja ovat mm. kaupunkiviljely ja lähiruoka.

– Meillä jokaisella on maisema. Kun katsoo ikkunasta ulos ja näkee vain harmaata ja betoniseiniä, niin sekin on maisema. Parhaimmillaan ikkunasta näkyy ainakin taivasta ja jotakin vihreää.

Jokaisella on oikeus terveyteen ja hyvään maisemaan.

– Sirpa Pietikäinen

– On tutkittu, että ihmiset paranevat sairaaloissa nopeammin, jos he näkevät luontoympäristöä ikkunoista. Jokaisella on oikeus terveyteen ja hyvään maisemaan. Ja sehän tarkoittaa hyvää viherympäristöä: puistoja, teiden varsia, viherkattoja ja –seiniä, liikkumisalueita, viherrytettyjä kevyen liikenteen väyliä ja vehreitä tontteja niin omakotitalo kuin kerrostalo–alueillakin, kiteyttää Viherympäristöliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen.

Teemavuosi on kaikille avoin. Vuotta voi viettää monella eri tavalla, kuten järjestämällä talkoita, istutustapahtumia, pop-up -puistoja, kaupunkiviljelmiä tai puistokävelyitä. Kaikki Vihervuoden tapahtumat kootaan yhteiseen tapahtumakalenteriin .

Kahdeksalle Vihervuoden mitali

Vihervuoden avajaisissa jaettiin kahdeksan mitalia viheralan hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Mitalin saivat Kimmo Tiilikainen, vantaalainen Destamatic Oy, jyväskyläläinen Päivi Halinen, Kuopion kaupungin viher- ja virkistysaluesuunnittelutiimi, tamperelainen Annukka Larsen, kauhajokelainen Marketta Nummijärvi, Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö ja jyväskyläläinen Mervi Vallinkoski.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sai mitalin edistettyään Vihervuoden teemaa Kestävä suomalainen maisema. Tiilikainen perusti Suomen neljännen maisemanhoitoalueen Simoon.

Vantaalainen Destamatic Oy on kehittänyt rakennusjätteiden jalostamista kierrätykseen soveltuviksi ja uusiotuotteiden raaka-aineiksi. Puukiven raaka-ainesosina käytetään luonnon kiviainesta, sementtiä, vettä ja puukuitua, joka on työstetty rakennustyömaiden rakennusjätteestä.

Luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta on ollut luomassa maakunnan kulttuuriympäristöyhteistyötä, joka on valtakunnallisesti esimerkillistä. Halinen on vaikuttanut siihen, että Keski-Suomen maisema-alueet ja perinnebiotoopit ovat tulleet perusteellisesti selvitetyiksi.

Vihervuotta vietetään viidettä kertaa.
Vihervuotta vietetään viidettä kertaa. Kuva: Viherympäristöliitto

Kuopion kaupungin viher- ja virkistysaluesuunnittelutiimi on useita vuosia vaalinut vihreiden arvojen toteutumista kaupunkisuunnittelussa Kuopiossa.

Tamperelainen valaistussuunnittelija Annukka Larsén on suunnitellut useita Jyväskylän valaistuskohteita, muun muassa Rantaraitin, Satamapaviljongin julkisivuvalaistuksen sekä puistoja ja katualueita. Valon kaupunki-hankkeessa Larsén varmistaa kaupunkiin rakennettavan ulkovalaistuksen korkeatasoisuus.

Maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi on ansioitunut Kauhajoen Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen perustamisessa ja hoidossa. Nummijärvi on Kauhajoen kaavoittajana ansiokkaasti toteuttanut teemaa Kestävä suomalainen maisema.

Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on Tuija-Liisa Soinisen johdolla toiminut aktiivisesti kulttuuriympäristön suojelemisen puolesta. Pirkanmaan alueen seurakuntien kanssa yksikön tutkijat tekevät hyvää yhteistyötä ja kannustavat aktiivisesti hautausmaainventointien tekemiseen.

Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoskella on ollut merkittävä rooli laadittaessa Jyväskylän kaupungin viherpolitiikkaa. Vallinkoski on mukana yleiskaavan laadinnassa vastuualueina erityisesti virkistys, maisema, kulttuuriympäristö ja ekologiset verkostot. Uusista hankkeista hän on mukana Kankaan kehittämisessä erityiskohteena Tourujoen ennallistaminen.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä