• 

• 

Lasien sopivuutta omiin silmiin ei varmisteta, lasien kanssa nukutaan tai laiminlyödään puhtaus. Pahimmillaan seurauksena voi olla näönmenetys. Piilolasien käyttäjän tulisikin havahtua heti, kun linssi tuntuu huonolta.

- Noin 300 000 suomalaista käyttää tällä hetkellä piilolaseja. Suunnilleen puolet piilolaseista tilataan nykyisin netin kautta. Ne ovat aivan samoja kuin optikkoliikkeissä myytävätkin, muutamia crazy-värisiä lukuunottamatta, eli netti on ihan hyvä ostospaikka. Ongelmia eivät aiheuta linssit vaan niiden käyttö, huokaa Hemmo Salo.

Postimyyntilinssien käyttäjät unohtavat helpommin säännölliset optikon tarkastukset kuin liikkeissä asioivat. Monet uskovat myös kaikkien linssien soveltuvan kaikkiin silmiin, mutta näin ei ole, tietää Silmäasema Fennican myyntijohtaja ja Suomen Piilolasiseuran puheenjohtaja Hemmo Salo.

Silmät ovat ainutkertaiset

Piilolasiseuran puheenjohtaja Hemmo Salo suosittelee käyntiä optikolla edes kerran vuodessa.

- Optikkokäynnin hinta on noin 40 euroa ja sillä maksulla saa vuoden aikana käydä optikon pakeilla vaikka kuinka monta kertaa, lupaa Hemmo Salo. Maksua voisi verrata vaikka parturikäyntiin tai autokatsastukseen, jos pitää hintaa kovana. Ja huonoon kuntoon päässyt autokin on helppo vaihtaa uuteen, silmiä meillä on vain yhdet kappaleet koko elämän ajaksi, filosofoi Piilolasiseuran puheenjohtaja.

- Optikon tehtävä on tarkastaa että linssi viihtyy silmässä ja silmä linsissä. Linssejä on valtava valikoima ja niiden halkaisija, kaarevuus tai voimakkuus tarkistetaan optikolla. Ja kuukauden linssikin toimii vain sen kuukauden vaikka sitä käytettäisiin vain yhden kerran. Eihän lääkärin määräämää antibioottiakaan potilas itse vaihtele. Jos vaikka vain kerran kuussa tarvitsee piilolaseja, on syytä käydä tarkistuksessa, kehottaa Salo.

Piilolasi hyvä keksintö

Useilla käyttäjillä on todettu hapenpuutetta silmässä. Piilolasiseuran puheenjohtaja tietää syyn.

- Pehmeä linssi läpäisee happea. Mitä parempi hapenläpäisykyky linssillä on, sitä huokoisempi se on. Tuo huokoisuus puolestaan tukkeutuu käytettäessä ja silmä alkaa kärsiä hapenpuutteesta. Se on todella pitkäaikainen vahinko. Hankalimpia vaivoja on sarveiskalvon eroosio, eli kalvon pinta menee puhki ja jos on oikein huono tuuri, siihen voi iskeä bakteeritulehdus. Rikkinäiseen kohtaan voi päästä pseudomonasbakteeri. Hemmo Salo muistaa myös täpärän pelastumistapauksen.

- Vastaanotolleni tuli kerran yöravintolassa työskentelevä nuori nainen, joka halusi pahalta tuntuvien linssien tilalle uudet. Arvasin heti, että vaiva oli silmässä, ei linssissä. Ohjasin hänet sairaalaan ja tulehdus saatiin hoidettua viime tipassa. Kahden päivän kuluttua neitonen olisi jo sokeutunut.

Vaikka tukka nousee pystyyn kauhukertomuksista, on piilolasikeksintö kuitenkin enemmän siunaus kuin kirous, muistuttaa Piilolasiseuran puheenjohtaja Salo.

- Useimmat ihmiset ovat vastuuntuntoisia ja toimivat nopeasti. Kun silmissä tuntuu huonolta, he lopettavat ja hakeutuvat optikolle tai lääkärille. Ja aika moni ammatti jäisi hoitamatta ja harrastus harrastamatta, ellei tshekki Otto Wichterle olisi piilolinssiä keksinyt 50 vuotta sitten, tiivistää Hemmo Salo.