Helsingin piispan Irja Askolan joulukuu on ollut kiireinen, sillä työ on vienyt joulujuhliin ja -hartauksiin ympäri hiippakuntaa. Tänä vuonna piispa on keskusteluissaan huomannut, että monet ovat tiukoilla.

- Joulukuu on ollut ikäänkuin syventävä yhteiskuntaopin jakso, sillä keskustelukumppanini ovat vaihdelleet kenraaleista kerjäläisiin saman päivän aikana. Tässä ajassa small talk on vähissä. Virastoissa ja laitoksissakin ihmiset haluavat puhua siitä, miten me jaksamme ja miten palautamme luottamuksen tähän maailmaan.

Vihapuhe on syrjäyttänyt heikkojen puolustamisen

Vihapuhe on lisääntynyt Askolan mielestä selkeästi kuluneen vuoden aikana. Eniten se kohdistuu hänen mielestään maahanmuuttajiin. Kirkko ei itsekään ole synnistä vapaa.

- Aina on ollut ihmisiä jotka pelkäävät erilaisuutta, mutta me olemme nyt hyvin lähellä sitä, että sallimme vihapuhetta sellaissa tilanteissa, missä sitä ei tulisi sallia. Tätä pitää miettiä myös kirkon sisällä, sillä kirkon, jos jonkun, tulisi olla jokaisen ihmisarvon puolella ja erityisesti heidän puolellaan, joihin lyödään leimoja tai jotka ovat syrjäytymässä.

Joulua ei tarvitse suorittaa

Pelko taantumasta tai jo päälle iskeneet rahahuolet varjostavat monen joulua. Suvun perinteet, alitajunta ja lehtien jouluvyörytys luovat lisää paineita.

- Meillä on jouluna halu luoda toisillemme juhla.Tunne siitä, että en riitä, joko rahan, voimavarojen tai ajan puutteen takia on ikävä. Olisi hyvä, että kestäisimme itsessämme ja toisissamme keskeneräisyyden tunnetta. Joulu ei kuitenkaan ole perinnekilpailu, ei suoritus eikä näytelmä. Joulun sanoma eli se, että Jumala on keskellämme, on kuitenkin voimavara, mihin voi tarrata kun jotkut muut pelastusrenkaat pettävät.

Piispan erilaiset joulut

Piispa on itsekin kokenut riittämättömyyden ja erilaisuuden tunteita jouluna.

- Olen viettänyt monenlaisia jouluja, mutta joskus läheisen syvä kriisi on sotkenut kaikki suunnitelmat. Yhden joulun vietin yksin, kun tuntui että muiden onnellisuus ei siihen omaan olooni sopinut. Olen myös asunut ulkomaillla, joka sekin on tuonut joulunviettoon vähän erilaisia sävyjä. Kyllä minä joskus olen kokenut hyvin ahdistavana sen, että joulun pitäisi olla tietynlainen.

Askola kertoo oppineensa vähitellen, että jouluja voi olla kaikenlaisia, aivan niin kuin ihmisiäkin.

- Ajattelen nykyään, että pyhä voi piipahtaa sinnekin, missä ihminen ei ole pystynyt valmistelemaan joulua sillä tavalla kuin olisi halunnut.

Aatto ei ole enää suljettujen ovien päivä

Piispa muistuttaa, että mikäli yksinäisyys vaivaa, ovat kirkot auki läpi joulun.

- Ennen vanhaan aattona kaikki paikat olivat kiinni, mutta esimerkiksi Helsingin keskustan kirkoissa on pitkin jouluaattoa erilaisia tapahtumia. Keskellä aattoyötäkin voi käydä Tuomasmessussa Agricolan kirkossa. Kirkossa ei kysytä jäsenmaksua tai sitä, onko pyhäpuku päällä.

Piispa itse viettää tällä kertaa aattoillan ystäviensä kanssa. Sitä ennen hän ehtii käydä Meilahden sairaalassa sekä perinteisellä visiitillä Sörnäisten vankilassa piispa Ambrosiuksen kanssa. Joulusaarnan hän lukee Tuomiokirkossa kello 15.30.