Talous

Pikkukaupunki tahkoaa lämpöä ja sähköä yli tarpeidensa – rahassa mitattuna yli pari miljoonaa euroa

Energiataloudellisuus ja bioenergian hyödyntäminen ovat Kuhmossa maailmanlaajuisesti mitattuna huippuluokkaa. Kuhmossa Kantolan teollisuusalueelle tuotettua lämpöä ja sähköä on niin paljon, että siitä jää iso osa myös kaupunkilaisten hyödyksi.

Neliön muotoisia lautoja kasassa.
Kuhmon Lämpö tuottaa energiaa kokonaisuudessa Kuhmo Oy:n puunjalostuksen sivutuotteilla. Tuotannossa syntyvä puru ja kuori hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa. Kuva: Kaisu Jansson / Yle

Kuhmossa Kantolan teollisuusalueella on jo monen vuoden ajan kulutettu vähemmän energiaa kuin mitä siellä tuotetaan. Maailmanlaajuisesti mitattuna kyse on merkittävästä energiatuotannosta, kun sitä verrataan teollisuusalueen kokoon – tai ainakaan tiedossa ei ole vastaavaa.

Laskennallisesti Kuhmon Lämmön tuottama bioenergian määrä on jo nyt kaksinkertainen esimerkiksi valtakuntaan verrattaessa.

– Väittäisin, että se on jopa enemmän. Perusteena on se, miten lasketaan poltettavan puun energiatase sieltä metsästä tähän laitokselle, koska puu on joka tapauksessa tulossa sahattavaksi tukiksi. Mikä osa kuljetukseen käytettävästä dieselistä kuuluu polttoaineelle ja mikä sahatavaralle, sanoo Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha.

Merkittävyyttä lisää myös se, että Kuhmon Lämpö tuottaa energiaa kokonaisuudessa Kuhmo Oy:n puunjalostuksen sivutuotteilla eli tuotannossa syntyvä puru ja kuori hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa.

– Kuhmossa on oltu jo kauan edistyksellisiä ja kehitetty energiatuotantoa omista resursseista, kun otetaan huomioon paikkakunnan koko ja lämmön tarve, kertoo Ruha.

Puutavaraa isossa kasassa.
Kuva: Kaisu Jansson / Yle
Voidaan sanoa, että Kuhmossa biotalous otettiin käyttöön jo ennen kuin sille keksittiin edes sanaa.

– Biovoimalaitos on ollut käytössä jo lähes 25 vuotta. Käyttöönoton jälkeen lämmöntarpeet ovat sahalla kasvaneet ja kaupungilla lämmitysverkko on laajentunut, joten lämmityskattiloita on lisätty kaksi kappaletta, Ruha mainitsee.

Kuhmon kaukolämmön käyttäjillä on valtakunnallisesti vertailtuna alhaisimpia kokonaishintoja.

– Tommi Ruha

– Polttoaineena mitattuna Kuhmon Lämpö tuottaa energiaa 250 gigawattituntia, tämän lisäksi sivutuotteita myydään energialaitoksille Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle toinen mokoma eli 250 GWh, laskee Ruha.

Suomessa on tavoitteena käyttää uusiutuvaa energiaa 38 prosenttia koko energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Painopiste on puussa ja bioperäisissä kierrätyspolttoaineissa. Suomi ei ole ainoa maa, joka pyrkii edistämään biotaloutta. EU ja monet teollisuusmaat pyrkivät hyödyntämään biotalouden mahdollisuuksia.

Energiatuotannosta hyötyy moni

Kantolan teollisuusalueella toimii tällä hetkellä 12 puunjalostusyritystä sekä useita alihankkijoita. Yritykset käyttävät energiaa vähemmän kuin Kuhmon Lämpö sitä tuottaa.

Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä laskettiin, että kaksi vuotta aikaisemmin teollisuusalueella jäi käyttämättä energiaa lähes 80 GWh. Rahalla mitattuna tämä tarkoittaa jopa paria miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä yli jäävän energian arvo voi olla suurempikin.

Biovoimalaitos on ollut käytössä jo lähes 25 vuotta.

– Tommi Ruha

– Ylimääräisestä energiatuotannosta hyötyy moni. Kuhmon kaukolämmön käyttäjillä on valtakunnallisesti vertailtuna alhaisimpia kokonaishintoja, joten hyödystä saavat osansa kaupunkilaiset. Kuhmo Oy:n kuivausenergia on kilpailukykyistä ja itse polttoaineeksi myytävästä sivutuotteesta yhtiö saa lisätuloja sahatavara- ja hakekohteiden lisäksi, kertoo Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha.

Positiivisella energiataseella on tehdasalueen kiinnostavuuden kannalta suuri merkitys. Tätä pyritään hyödyntämään myös tulevaisuudessa, kun alueelle laaditaan uusi kokonaissuunnitelma.

Trukkipaketti Kuhmo Oy:llä
Kuva: Ville Kinnunen / Yle
– Puun käyttöön liittyvät ympäristöystävälliset tekijät ovat tulevaisuudessa korostetusti esillä. Tavoitteena on kartoittaa minkälaisia uusia yrityksiä voidaan alueelle perustaa täydentämään jo siellä olemassa olevia yrityksiä. Tarkoitus on saada synergiaetuja niin uusille kuin vanhoille yrityksille, sanoo Woodpolisin hankepäällikkö Tuulikki Huusko.

– Tavoitteena on tuplata seuraavan viiden vuoden aikana alueen yritysten liikevaihto ja luoda noin 50 uutta työpaikkaa, Huusko jatkaa.

Myös Kuhmo Oy:lle Kantolan teollisuusalueen kehittymisellä ja uusilla yrityksillä on merkitystä.

– Mitä enemmän meillä on paikallista jalostusta ja mitä lähempänä asiakkaamme on, sitä positiivisempi asia se on meille, sanoo toimitusjohtaja Tommi Ruha.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä