Sää |

Pilvet

Aurinko ja pilviä.
Kuva: YLE

Yläpilvet muodostuvat kokonaan jääkiteistä, sillä ne liikkuvat useiden kilometrien korkeudessa. Yläpilvet ovat "harmittomia" poutapilviä, vaikka saattavatkin ennakoida lämpimän rintaman sateiden saapumista tai voivat olla jäänteitä päivällä riehuneesta ukkospilvestä. Keskipilvet liikkuvat taivaalla noin 2-6 kilometrin korkeudessa. Ne sisältävät yleensä sekä jääkiteitä että vesipisaroita. Suuri osa keskipilvilajeista on poutapilviä, mutta keskipilviin kuuluu myös nimbostratus, ns. aito sadepilvi. Alapilvilajeihin kuuluu sekä kauniin ilman kumpupilviä, uhkaavia ukkospilviä että tasaisenharmaita sumupilviä. Edellä kuvailtu jaottelu perustuu pilven alarajan korkeuteen, esim. alapilviin luokiteltavan ukkospilven huippu tavoittelee usein yläpilviä.

Pilvet muodostuvat eri syistä. Tutuimpia suomalaisille ovat säärintamaan liittyvät pilvet sekä taivaalle ilmestyvät kumpu- ja kuuropilvet eli konvektiopilvet. Orografiapilvet ovat Suomessa harvinaisempia, vuoristossa sitäkin tutumpia. Pilvien syntyyn johtaa kaikissa em. tapauksissa riittävän kostean ilman kohoaminen syystä tai toisesta. Ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy tietyllä korkeudella pilvipisaroiksi tai härmistyy suoraan jääkiteiksi.

Rintamapilvien syntyyn johtaa lämpimän ja kylmän ilman kohtaaminen, jolloin lämmin ja kostea ilma joutuu nousuliikkeeseen (tarkemmin säärintamaosiossa). Konvektiopilvet ovat Suomessa yleisimpiä kesäaikaan: aurinko lämmittää maanpintaa ja ilma alkaa sen seurauksena kohota. Jos ilma sisältää riittävästi kosteutta, se alkaa tiivistyä pilvipisaroiksi ja muodostuu kukkakaalimaisia kumpupilviä - myöhemmin ehkä kuuropilviäkin. Orografiapilviä voi kehittyä silloin, kun ilmavirtaus joutuu pakotettuun nousuliikkeeseen tuulen puhaltaessa kohti vuorenrinnettä tms. Usein maastovaikutus näkyy vuoristoalueilla myös sademääräjakaumassa, esimerkiksi Norjassa Skandien (Kölivuoriston) länsipuolella vuosisademäärät ovat keskimäärin jopa kaksinkertaisia verrattuna sademääriin vuoriston itäpuolella Ruotsissa.

Pilvijaottelua tärkeämpää tietoa on varmasti useimpien mielestä pilvien määrä. Yleisradion TV-ennusteissa käytetään erilaisia pilvisyyden määrää kuvaavia symboleja. Niistä saa lisää tietoa sääsymbolit-sivulta.

Takaisin sääsanastoon

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Sää

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä