Barcelonalaisen yliopiston pihalla paistaa aurinko ja lukukautensa lopetelleet nuoret nauttivat kesäpäivistä. Aikaa riittää, sillä töitäkään ei monille ole, ja jos on, ne ovat usein pimeitä keikkatöitä. Parikymppinen Gries kertoo, ettei ole koskaan kirjoittanut työsopimusta eikä maksanut veroja tarjoilijan työstään.

- Se on varmasti enemmän sääntö kuin poikkeus, eikä muita mahdollisuuksia ole, hän sanoo.

Syytkin kasvaviin pimeiden töiden markkinoihin ovat selvillä.

- Työnantajat eivät halua menettää rahaa veroihin ja muihin maksuihin, siksi he palkkaavat etenkin nuoret pimeästi, summaa valtiotieteitä opiskeleva Raquel.

- Tilanne on se, että nuoret eivät löydä yhtään työnantajaa, joka palkkaisi heidät sopimuksella esimerkiksi ilta- ja viikonloppuvuorojen tekijäksi, tilittää 24-vuotias Almon.

Pimeitä töitä tehdään Espanjassa ja paljon, muun muassa siksi että työmarkkinoiden joustamaton rakenne tekee nuorten työllistämisen monen työnantajan näkökulmasta vaikeaksi ja kalliiksi. Taloustieteiden professori Ferran Brunet Universitat Autònoma de Barcelonasta kertoo, että käytännössä monilla vanhoilla työntekijöillä on työpaikoilleen supersuoja, nuorilla taas ei minkäänlaista.

- Ilman sopimusta työskentelevät nuoret on helppo palkata töihin ja heistä pääsee helposti eroon, toisin kuin vakituisiksi palkatut työntekijät, joista työnantajan on nykysäännöillä todella vaikea päästä eroon taloustilanteen sitä vaatiessa. Kun työmarkkinamme ovat niin jähmeät kuin ovat, se ajaa ihmisiä toimimaan työlainsäädännön vastaisesti, Brunet selittää.

Kriisi sysää työmarkkinat muutokseen

Pitkään Euroopan taloutta tutkinut Brunet uskoo, että kriisillä on hyviäkin vaikutuksia maassa, jossa muutoksiin ryhdytään vasta, kun on pakko.

- Nyt Espanjan on pakko kehittää kilpailukykyään ja muuttaa työmarkkinoita joustavammiksi, pakko sysää meidät muutokseen. Ihmisten on turha haikailla pesetan perään. Euro-aika on tuonut meille paljon hyötyjä ja kehitystä, Brunet pohtii.

Pimeitä varoja houkutellaan pankkeihin

Uudistuksilla onkin kiire, sillä harmaa talous kattaa arviolta jo 23 prosenttia Espanjan kansantaloudesta ja valtion arvioidaan menettävän pimeissä töissä vuosittain 30 miljardia euroa. Miljardeille löytyisi ymmärrettävästi käyttöä, ja verotta hankittuja varoja koetetaankin nyt houkutella pankkeihin matalalla jälkikäteisverolla.

"Amnistía fiscal" on hallituksen marraskuuhun jatkuva ohjelma, jossa pankkiin voi tallettaa pimeästikin hankittuja käteisvaroja kymmenen prosentin verolla. Rahojen alkuperää ei lähdetä selvittämään.

Toimella hallitus uskoo maan tienaavan miljoonia. Amnistía fiscal on kuitenkin herättänyt kansalaisten keskuudessa kysymyksiä rahanpesun helpottumisesta.

Rikostilastot eivät näytä kasvua

Poliisipäällikkö Josep Lluis Trapero-Alvarez Katalonian poliisista kertoo, että talouteen liittyviä rikoksia valvotaan nyt tarkkaan. Toistaiseksi rikollisuuden määrä ei talouden tai muilla aloilla näytä kääntyneen nousuun.

- Oikeastaan viime vuonna rikollisuus koko Espanjassa oli hienoisessa laskussa. Tänä vuonna keskitymme torjumaan talousrikoksia, kuten rahanpesua.

- Tietenkin kriisi pitkittyessään tuo ongelmia, nuorisotyöttömyys on jo nyt sosiaalinen ongelma. Se ei kuitenkaan näy vielä esimerkiksi kasvavana nuorisorikollisuutena. Sen sijaan esimerkiksi Barcelonassa vierailevat turistit saattavat huomata taskuvarkaiden ja muiden pikkurikollisten määrän olevan kaupungissamme suuri, Trapero summaa.

Mojitoja ja hierontaa

Barcelonetan suositulla rannalla kukoistaa harmaa talous ruohonjuurimuodossaan. Turistien kansoittamalla rannalla myydään kaikkea mojitoista hierontaan, ja poliisin partioidessa rantabulevardilla piiloutuvat hierojat hiekkavallien taakse ja osa olutmyyjistä tekeytyy auringonottajiksi. Mojitoja rannalla myyvä nuori nainen kertoo, että muita töitä ei lukuisista yrityksistä huolimatta löytynyt.

- Haluan tehdä töitä, mutta se on ollut vaikeaa. Rannalla tällainen juomakauppa...no, se kannattaa vaihtelevasti. Muita vaihtoehtoja en enää keksinyt, hän kertoo.

Yle Uutiset / Silja Raunio, Barcelona