Pinnan alla ei kuohu, vaan mieli lepää
Järvimaisemasta sanotaan usein, että siellä sielu lepää. Järvimaisemia on kuitenkin vähintään kahdenlaisia. Toinen katsoo maisemaa veden päältä ja toinen pinnan alta. Näkymä on täysin toisistaan poikkeava.
Joensuulainen Maarit Väänänen pakkaa autoon kaksi laatikkoa täynnä sukellusvarusteita. Laatikoiden viereen sujahtaa vielä paineilmapullo. Matka kohti Liperin ja Kontiolahden rajalla sijaitsevaa Burmaninniemen sukelluskohdetta voi alkaa.
Monen mutkan ja kuoppia täynnä olevan hiekkatien jälkeen matka jatkuu metsätietä pitkin, kunnes auto pysähtyy metsän keskellä olevalle parkkipaikalle. Aivan tyyni järven pinta toivottaa sukeltajan tervetulleeksi.
Rankin osuus ennen sukellusta
Ihan tuosta noin vain ei pinnan alle pulahdetakaan, jos siellä mielitään pysyä hiemankaan pidempään. Sukeltajan on temuttava päälle varuste, jos toinenkin.
- Pitää olla märkäpuku, maski, räpylät, hanskat ja teknisiä laitteita kuten pullo, tasapainoliivi ja sitten tämä letkusarja, jossa on nämä hengitysannostimet ja muut letkut, Joensuun Laitesukeltajien Maarit Väänänen luettelee.
Kaikki kiire ja hälinä unohtuu kun tuonne pinnan alle menee.
Tämän lisäksi sukeltajalla on oltava mukana painoja, koska esimerkiksi märkäpuku kelluttaa todella hyvin.
- Minulla on kymmenen kiloa lyijyä vyössä, Väänänen toteaa.
Painavien varusteiden lisäksi sukeltajan lämpimänä pitävä märkäpuku on melko työläs pukea päälle. Puku ei saa olla liian iso, jotta sen sisään pääsee mahdollisimman vähän vettä. Maarit Väänäsellä on pitkähihainen ja -lahkeinen puku, jonka päälle tulee vielä lyhythihainen ja hupullinen puku.
- Kyllä tässä hiki tulee, vaikka ei ole tämän lämpimämpi ilma, Väänänen naurahtaa.
Kun sukeltaja on saanut varusteet päälleen, tarkistetaan vielä kerran, että kaikki toimii. Tämän jälkeen on aika lähteä nauttimaan sukellusparin kanssa vedenalaisesta maisemasta.
Pinnan alla odottaa ainutlaatuinen maailma
Varusteiden kanssa temuaminen unohtuu pian, kun sukeltajat näyttävät ok-merkin ja merkin, että lähdetään alas.
Järven pinta on tyyni. Vain muutamia kuplia nousee pintaan tasaisesti pulpahdellen. Kolme sukeltajaa nautiskelee vedenalaisesta luonnosta.
Rannalta näkee hyvin, missä sukeltajat liikkuvat. Mutta pinnalta voi vain arvailla, mitä pinnan alla näkyy.
Jonkin ajan kuluttua kuplat alkavat taas lähestyä rantaa. Sukeltajat ovat nousemassa pintaan. Pian vedestä pilkottaa pää ja käsi nousee ok-merkkiin. Kaikki kunnossa.
- Heti kun lähdimme niin tuossa rannassa oli vesikasveja, jotka heiluivat kauniisti aaltojen mukana. Tuossa kaislikossa oli paljon kaloja. Siinä oli pienen pieniä kaloja ja isoja ahvenia. Se on hurja tunne uida sen kalaparven läpi. Ne on ihan siinä silmien edessä ja vedessä ne näyttävät vielä isommilta kuin ne todellisuudessa ovat, Maari Väänänen kuvailee.
Vedessä äänimaailma on myös hyvin erilainen. Siellä ei ole aivan hiljaista, mutta ei myöskään melua.
- Kaikki kiire ja hälinä unohtuu kun tuonne pinnan alle menee. Siellä ei jutella kenenkään kanssa. Siellä voi kuulla sukellusparin hengityksen. Siellä on niin rauhallista ja hermolepoa kiireen keskellä, Väänänen kertoo.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Tonttikiista 1920-luvulta: Suojeluskunta voitti taistelun Pielisjoen linnasta Joensuussa
Kunnalliset tontti- ja kaavoituskiistat ovat tätä päivää, mutta on sitä osattu olla napit vastakkain ennenkin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on 1920-luvulla käyty taistelu Pielisjoen pienoisessa saaressa sijaitsevasta tontista ja sillä seisoneesta viljamakasiinista Joensuussa. Vastakkain olivat Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri ja Joensuun kaupunki. Suojeluskunta voitti.
Kiteeläiset eivät niele suurpankkia - "Miksi lähteä venettä kaatamaan?"
Vaikka kiteeläisille on varattu yhdessä juukalaisten kanssa enemmistö suunnitellun suurpankin kaikkiin hallintoelimiin, ei pankkien yhdistäminen maistu osalle Kiteen Osuuspankin väestä sitten millään.
Nuorisotakuu yskien käyntiin - kolmannes jää toimien ulkopuolelle
Pohjois-Karjalassa huhtikuussa päättyneistä nuorten työttömyysjaksoista vajaa kolmannes johti työllistymiseen. 208 nuorta jäi kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle.
Lyhytkin urakka voi olla väylä pidempään työsuhteeseen
Pitkäaikaistyötöntä ei kosketa se, onko työ palkkatuettua vai ei, työllistämishankkeeseen kuuluvaa vai ei. Tärkeintä on, että työtä löytyy edes lyhyeksikin aikaa.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Työttömyys pitää Pohjois-Karjalaa otteessaan
Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on edelleen Suomen synkin. Vaikein tilanne on Lieksassa, Tohmajärvellä ja Juuassa.
10 vuotta vanha valtuustoaloite heräsi henkiin Ilomantsissa
Ilomantsilaisen Seppo Lehtisen 10 vuotta vanha valtuustoaloite kalojen kutupaikkojen ennallistamiseksi Koitajoella nytkähti eteenpäin. Kunnanhallitus päätti viimein näyttää vihreää valoa joen ennallistamisprojektille.
Pohjois-Karjalan osuuspankkifuusio riippuu Kiteestä
Pohjois-Karjalan kolmen paikallisosuuspankin yhdistyminen ratkeaa tiistai-iltana. Ennakkoarvailujen mukaan yhdistyminen on kiinni Kiteen edustajistosta, jossa on eniten soraääniä yhdistymisen osalta.
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Riikinnevan polttolaitoshanke hakee 12 miljoonaa valtiolta
Itäsuomalaiset jäteyhtiöt suunnittelevat täydellä tohinalla yhteistä jätteenpolttolaitosta Leppävirralle. Varsinainen investointipäätös tehdään loppusyksystä. Polttolaitoksen avulla asukkaille luvataan tarjota edullinen ja ympäristöystävällinen jätehuolto.
