Häme |

Pitkät pellavat ja hienot hamput

Mäenlasku, pellavien ja hamppujen toivotukset sekä pulla kuuluvat laskiaiseen. Laskiaissauna on jo unohtunutta perinnettä.

Poika laskee mäkeä koiran juostessa vierellä.
Mäenlasku on laskiaisen vankka perinne. Kuva: Kalle Kultala

Laskiaistiistain kunniaksi Radio Hämeen toimittaja Juha Paaso lähti Hämeenlinnan "Apparalle" pulkkamäkeen. Tarkoituksena oli mennä lapsuuden suosikkimäkeen, joka kuitenkin paljastui umpeenkasvaneeksi. Onneksi Apparalta löytyy kosolti muitakin mäkiä.

– Mikään ei ole niinkuin ennen, toteaa Juha.

Totisesti myös laskukalusto on kovasti kehittynyt lapsuuden päivistä. Nykypäivän rattikelkassa on puolipyöreä ralliratti, lämmittävällä pehmusteella varustettu istuin sekä tehokkaat jalkajarrut.

Mäen alla Juhaa odottelee Ahveniston koulun historianopettaja Arto Mustajärvi. He yhdessä tuumivat, että ollakseen täydellinen laskiaislasku, Juhan olisi pitänyt huutaa "pitkiä pellavia" tai "hienoja hamppuja". Laskiaiseen onkin Suomessa liitetty nimenomaan tulevaan vuoteen kohdistettuja toiveita.

Muualla maailmassa laskiaisen merkitys on vahvasti uskonnollinen ja se merkitsee paaston aloittamista. Esimerkiksi Rion sambakarnevaalit liittyvät juuri laskiaiseen. Jopa sana "karnevaali" tullee espanjankielen sanoista "carne" ja "vale" - "jäähyväiset lihalle".

Paastoaminen vähentyi luterilaisuuden myötä

Suomessa paastoaminen laajassa mitassa loppui uskonpuhdistuksen yhteydessä, se kun ei kuulu luterilaisuuteen.

Arto Mustajärvi kuitenkin epäilee, että paastoamisen elementtejä on säilynyt sen jälkeenkin osin pakon sanelemana. Tässä vaiheessa talvea ruokavarastot ovat ehkä olleet loppumaan päin ja laskiaisesta alkaen on jouduttu kiristelemään vyötä. Lihavien aikojen viimeiseen juhlaan on ehkä siksi liittynyt meilläkin tiettyä karnevalismia.

Laskiaisen perinteiseen hernekeittoon laitettiin oikein kunnolla läskiä ja laskiaismakkarat oikein tirisivät rasvassaan.

Laskiaispullalla kahdenlaisia ystäviä

Laskiaisherkkuihin kuuluu tietysti myös laskiaispulla, jonka syöjät jakautuvat kahteen koulukuntaan: manteleilla tai ilman.

Jo unohtunut perinne sen sijaan on laskiaissauna. Sinne mentiin jo valoisan aikaan, ja saunassa piti olla hiljaa ja rauhassa. Laskiaissaunassa metelöinti tiesi jotain pahaa onnettomuutta tai vitsausta tulevalle vuodelle.

Saunaan meno oli kilpajuoksua. Jos lauteille ehtivät ensin miehet, olivat talon tulevat vasikat sonneja. Jos kylpemään taas ehtivät ensimmäisenä naiset, se tiesi taloon uusia lehmiä.

Ovatko laskiaisen perinteet ja alkuperäiset ajatukset unohtuneet? Arto Mustajärvi arvioi, että laskiaispullan lisäksi hernekeitto on pitänyt pintansa. Vaikkei siihen enää kunnon läskikimpaleita upotetakaan – tai ehkä juuri siksi – kuuluu se yhä monen perheen laskiaispöytään.

Myös tietysti mäenlasku on edelleen se laskiaisen vieton tärkein muoto.

– Ehkäpä siinä ei vuoden tuloa enää kauheasti ihmetellä, mutta meteliä on varmasti yhtä paljon kuin ennenkin", vakuuttaa historian lehtori Mustajärvi.

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä