Räikeimmässä tapauksessa yhden oikeusjutun käsittely oli kestänyt 16 vuotta.

Suomalainen rikosoikeudenkäynti on perinteisesti ollut perusteellinen. Samalla se on kuitenkin ollut myös raskas ja pitkäkestoinen.

Oikeuslaitosketju poliisista korkeimpaan oikeuteen saattaa jauhaa yhtä juttua helposti yli 10 vuotta. Kansainvälisesti tarkastellen Suomen pitkät käsittelyajat ovat sietämättömiä.

Ketjun jokainen lenkki tökkii

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on nykymenosta huolissaan. Laillisuusvalvojat - eli eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri - saavat yhä enemmän kanteluja oikeusjuttujen pitkistä käsittelyajoista.

- Rikosjutun käsittelyketju esitutkinnasta syyteharkinnan kautta viimeiseen lainvoimaiseen tuomioon vie joskus turhan paljon aikaa.

Missä tökkii eniten?

- Kokemukseni mukaan ketjun jokaisessa osassa on tökkinyt.

Tuleeko mieleenne jokin tuore räikeä tapaus?

- Muutama päivä sitten panin erään käräjätuomarin syytteeseen siitä, että muutamia hänen juttujaan oli jäänyt unohduksiin kohtuuttoman pitkäksi ajaksi. Yksi tapaus oli odottanut käsittelyvuoroaan liki viisi vuotta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta satikutia

Helsinkiläiseltä asianajajalta Markku Fredmanilta eivät esimerkit lopu.

- Tässä on juttu, joka on ollut poliisin käsissä 4 vuotta ja nyt syyttäjällä 5 vuotta. Eikä syytteitä ole vieläkään nostettu, Fredman huokaa ja näyttää puolimetristä paperipinoa.

Fredmanin mukaan Suomen pitkittyneet oikeudenkäynnit ovat ainakin pohjoiseurooppalaisessa vertailussa meille suuri häpeätahra.

- Muut Pohjoismaat ovat onnistuneet hoitamaan asiansa paljon paremmin. Esimerkiksi Norja ei tietääkseni ole saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta yhtä ainutta tuomiota oikeudenkäynnin venymisestä.

Asianajaja Fredman on ajanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) lukuisia juttuja, joissa on vaadittu Suomen valtiota vastuuseen tolkuttoman pitkistä oikeudenkäynneistä.

EIT on antanut Suomelle satikutia viime vuosina jo kymmeniä kertoja.

Kärsimyskorvaukset melko vaatimattomia

Oikeusministeriön oikeushallinto-osaston päällikkö Kari Kiesiläinen pitää nykyjamaa Suomen kannalta ikävänä.

- Jokainen tuomio, jonka saamme EIT:stä viivästymisen johdosta on kiusallinen. Se on meille vaikea pala.

Oikeuskoneiston rattaissa vuosikausia turhaan röykytetty alamainen saa kärsimyksistään pienen korvauksen.

- Karkea nyrkkisääntö on, että valtion maksama korvaus on tuhannen euron kieppeillä per viivästysvuosi.

Pelastaako uusi laki?

Eduskunta sai torstaina käsiteltäväkseen lakiesityksen, jonka mukaan kohtuuttomasti pitkittyneestä oikeudenkäynnistä kärsinyt voisi vaatia ja saada rahallista hyvitystä valtiolta.

Hyvitystä asian käsittelyn pitkittymisestä olisi vaadittava pääasiaa käsittelevältä tuomioistuimelta ennen käsittelyn päättymistä. Hyvitystä voitaisiin antaa normaalisti enintään 10 000 euroa.

Kiusallinen viipymisasia käsiteltäisiin siis jo täällä kotona, eikä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tarvitsisi mennä.

Asianosainen saisi myös jouduttaa asiaansa vaatimalla sen käsittelyn määräämistä kiireelliseksi.