Talous |

Pohjoiseen palannut pankkimies: "Jääkarhumainetta pitäisi käyttää hyväksi"

Luonnon lumo veti pankkimiehen takaisin pohjoiseen kotikaupunkiin. Keski-Euroopasta katsottuna Oulu on arktinen, mutta juuri pohjoisen eksotiikka on valtti, jota voisi käyttää estottomasti hyväksi.

Lapin ja Oulun arvokiinteistöjen uusi toimitusjohtaja Kimmo Kivelä
Vasta Luxemburgista Suomeen muuttanut Kimmo Kivelä katsoo Oulua vielä keskieurooppalaisin silmin. Kuva: Timo Sipola / Yle

Oulusta viisi vuotta sitten Luxemburgiin lähtenyt Kimmo Kivelä aloitti vuoden alussa Oulun ja Lapin Arvokiinteistöjen toimitusjohtajana. 

Kivelä toimi Luxemburgissa Danske Bankin Skandinavian toimintojen vastaavana. Sitä ennen hän oli yhdeksän vuoden ajan johtotehtävissä Pohjolassa ja Danske Bankissa Oulussa. Luxemburgista käsin hän kirjoitti vuosia kolumnia sanomalehti Kalevaan.

Takaisin Pohjois-Suomeen Kivelää veti muun muassa pohjoinen luonto metsineen, vesineen ja luonnonantimineen. Osansa oli myös suomalaisella yrityskulttuurilla.

Oulun pitäisi enemmänkin käyttää tätä jääkarhumainettaan.

– Kimmo Kivelä

Suomessa rivien välissä ei ole mitään 

– Maailmalla oppi arvostamaan tätä suoraa puhetta -mentaliteettia. Asiat sanotaan niin kuin ne ovat eikä rivien välissä ole mitään, tiivistää Kivelä.

Ihan suin päin mies ei takaisin Pohjois-Suomen pääkaupunkiin muuttanut.

– Kävin täällä monta kertaa yksin kyselemässä ihmisiltä, mikä täällä on vire ja kannattaako tänne tulla. Ja sieltä tuli paljon positiivisempaa viestiä kuin mitä viime vuodet on lehtien otsikoista voinut lukea. On valtavasti yrittäjiä jotka tekevät hartiavoimin töitä ja uskovat tulevaisuuteen, kertoo Kivelä.

Oulu on eksoottista Lappia

Kauempaa katsottuna Oulu on Kivelän mukaan osa Lappia. Arktisuutta, poronhoitoaluetta ja muuta eksoottisuutta kannattaisi hänen mielestään käyttää estottomasti hyväksi.

– Oulun pitäisi enemmänkin käyttää tätä jääkarhumainettaan. Keski-Euroopassa puhutaan paljon revontulista ja pohjoisen puhtaasta luonnosta. Sitä pitäisi osata paremmin hyödyntää, arvioi Kivelä.

Pohjoista ulottuvuutta voisi tuoreen toimitusjohtajan mukaan hyödyntää nykyistä paljon enemmän myös EU- rahoituksen hakemisessa.

– Brysselissä ja Luxemburgissa on paljon sellaista rahaa,  joka oikealla osaamisella ja oikealla taktiikalla olisi saatavissa tänne pohjoiseen. Markkinointimielessä pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen on ehkä hieman kesken vielä, tiivistää Kivelä.

On valtavasti yrittäjiä jotka tekevät hartiavoimin töitä ja uskovat tulevaisuuteen.

– Kimmo Kivelä

Kansainvälinen koulu on tärkeä

Juuri aloittanut toimitusjohtaja kaipaisi Ouluun keskieurooppalaiseen tapaan joustavuutta kaavoitukseen. Toinen vahva viesti liittyy Oulun kansainväliseen kouluun. Ilman sitä paluumuutto ei olisi ollut mahdollista. Perheen nuorin lapsi ei ole käynyt päivääkään suomenkielistä koulua. Siitä Kivelä antaa suuren plussan Oululle.

– Koulutustarjonta on säästöpaineissa supistunut huomattavasti. Vanhin tytär ei esimerkiksi pystynyt jatkamaan saksan ja ranskan opiskelua. Jos halutaan pitää yllä vetovoimaa meille paluumuuttajille ja myös ulkomaalaisille, täällä täytyy olla kansainvälinen koulu, koska se on ihan keskeinen osa työtätekevien perheiden päätöksiä tässä suhteessa, toteaa Kivelä.

Valtio hyväksyy kunnan budjetin

Ja se kolmas pointti liittyy kunnallistalouteen. Helsingin kokoisessa Luxemburgissa on ollut Kivelän mukaan Napoleonin ajoista saakka erikoinen erityispiirre.

– Kunnilla on hyvin vahva itsemääräämisoikeus, mutta valtiolla on veto-oikeus kuntien budjetteihin. Joka vuosi kuntien on lähetettävä talousarvionsa valtion hyväksyttäväksi. Tämä elementti on osaltaan pitänyt Luxemburgin kuntien taloustilanteen hyvänä, arvioi Kivelä pilke silmäkulmassa.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä