Pohjoisen lehtiyhteistyö karahti paikallisuuteen
Kun lehtikonserni vähentää väkeä, sen tiedotteissa vilahtelevat sellaiset termit kuin tehostaminen ja yhteistyön lisääminen. Yhteistyö ei kuitenkaan välttämättä johda lukijan kannalta toivottuun tulokseen.
Kun Kainuun Sanomat alkoi tehdä laajaa yhteistyötä kahden muun Alma Median omistaman lehden, Lapin kansan ja Pohjolan Sanomien kanssa, Kuhmon kunnanjohtaja ja Kainuun Sanomien innokas lukija Eila Valtanen päätyi laittamaan kipakkaa palautetta maakuntalehden toimitukseen.
- Närkästyin siihen, kun kampanisua soviteltiin kainuulaiseen suuhun, tai avantouintijuttua kuvitti kuva Ounasvaaralta, eikä täältä Kuhmosta Lammasjärven rannalta. Huomasin myös, että toimittajat eivät tunteneet näitä paikallisia oloja, Valtanen kuvailee.
Yksityiskohdat voivat olla tärkeitä lehden lukijalle, eikä kunnanjohtaja ollut ainoa närkästynyt, myöntää Kainuun Sanomien päätoimittaja Matti Piirainen.
- Teimme vuoden ajan yhteistyötä toisten pohjoissuomalaisten lehtien kanssa, mutta huomasimme, ettei yhteistä pohjoissuomalaista uutisagendaa ole. Lukijoilta tuli sellaista palautetta, että siitä yhteistyöstä luovuttiin.
Yhteistyötä konsernin sisällä viritellään edelleen, mutta paikallisemmalta pohjalta.
Mullistusta odotellessa
Alma Media ei tietenkään ole ainoa lehtikonsernimme. Itse asiassa harva lehti ilmestyy ilman jonkinlaista yhteenliittymää ympärillä. Esimerkiksi jyväskyläläinen Keskisuomalainen omistaa kuopiolaisen Savon Sanomat ja kaksi pienempää päivälehteä, eli vähintään neljästi viikossa ilmestyvää sanomalehteä. Lisäksi sille kuuluu liki parikymmentä pienempää sanoma- ja ilmaisjakelulehteä.
Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia julkaiseva Sanoma News omistaa muun muassa neljä päivälehteä Kaakkois-Suomessa. Ja niin edelleen.
Uudenlaisia tapoja tehdä journalismia koetetaan keksiä tulevaisuuden turvaksi. Lehtitalot ovat perinteisesti olleet tuottavia yrityksiä, esimerkiksi Alma teki viime vuonna liikevoittoa 42 miljoonaa euroa. Lukijakato koettelee kuitenkin alaa ja suunta on pikemmin alas kuin ylöspäin. Päätoimittaja Piirainen uskoo monien muiden tavoin sanomalehtialan mullistuvan vielä perin pohjin.
- Jollain aikajänteellä paperinen lehti loppuu. Sähköinen jakelumuoto on nopeampi ja se tavoittaa lukijat paremmin.
Etenkin pitkien välimatkojen pohjoisessa, missä painettu lehti voi useinkin tulla vasta seuraavan päivän postissa, netin nopeus korostuu. Kunnanjohtaja Valtanen toivoo kuitenkin, etteivät omistajien toiveet tehostamisesta hävitä lehdistä paikallisuutta, siirryttiinpä sitten verkkoon tai ei.
- Paikalliset lehdet kertovat niistä uutisista, mitä tapahtuu täällä, hän toteaa.
- Maakunnallisilla ja paikallislehdillä on varmasti tehtävää ihmisten identiteetin rakentajina ja siinä, että paikallisia ihmisiä kuullaan ja paikallisista tapahtumista kerrotaan.
Janne Zareff
A-Studio
