Kotimaa

Pohjoisen Suomen maaseudulla kuollaan vammoihin usein alkoholin vaikutuksen alaisena

Pohjois-Suomen kuolemaan johtaneista vammautumisista tehty tutkimus kertoo korutonta kieltä. Kuolemantapauksia oli paljon, moni kuoli etenkin maaseudulla ennen sairaalaan pääsyä, ja lähes puolet kuolemista tapahtui alkoholin vaikutuksen alaisena.

Lasse Raatiniemi ja pelastushelikopteri.
Erikoislääkäri ja tutkija Lasse Raatiniemi päivystämässä meripelastushelikopterissa Pohjois-Norjassa, jossa avun saaminen kestää todella pitkään. Kuva: Andreas Lidin Malm

Ensihoidon operatiivisena vastuulääkärinä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä toimiva Lasse Raatiniemi tutki Pohjois-Suomessa kuolemaan johtaneita vammakuolemia. Tutkimusaineisto koostui valtaosin Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterin tiedoista.

Katse kohdistui takautuvasti vuosina 2007–2011 tapahtuneisiin, vammautumisen aiheuttamiin kuolemantapauksiin. Niistä tarkempaan analyysiin päätyi 1 959 kuolemaa, jotka olivat sattuneet Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

Analyysin tulos oli, että maaseudulla kuolemaan johtaneita vammautumisia esiintyi suhteessa puolitoistakertainen määrä kaupunkeihin verrattuna. Maaseudulla myös kuoltiin ennen sairaalaan pääsyä useammin kuin kaupungissa. Molemmissa kuningas alkoholilla oli vahva rooli.

– Henkilöistä, jotka kuolivat sairaalan ulkopuolella, 42 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Näissä kuolemantapauksissa ei ollut eroa kaupungin ja maaseudun välillä, sanoo anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Lasse Raatiniemi.

Surulliset itsemurhat

Tutkimuksen vammakuolemien taustalla on monia syitä. Moni oli kuollut kaaduttuaan kotona. Mukana oli väkivallan aiheuttamia kuolemantapauksia. Ja itsemurhia.

– Tässä aineistossa valtaosa eli 73 prosenttia oli miehiä, ja kuolleiden keski-ikä oli 58 vuotta. Keski-ikä oli matalampi muissa kuin kaatumisesta johtuneissa vammoissa. Esimerkiksi itsemurhissa keski-ikä oli 47 vuotta, toteaa erikoislääkäri Lasse Raatiniemi.

Kaikki mahdollinen pitäisi tehdä näiden vammakuolemien vähentämiseksi.

– Lasse Raatiniemi

Tutkijan ajatuksissa pyöriikin nyt ennaltaehkäisy, vaikkei se ollutkaan tutkimuksen varsinaisena tavoitteena.

– Kaikki mahdollinen pitäisi tehdä näiden vammakuolemien vähentämiseksi. Niin ennaltaehkäisyssä, paremmassa ensi- ja akuuttihoidossa, kuntoutuksessa ja kaikissa turvallisuustekijöissä. Niin liikenteessä, kuin esimerkiksi yksinäisten vanhusten kaatumisissa. Ja tietenkin tuon alkoholin ja huumausaineiden käytön vähentämisessä.

Lääkärihelikopteri terveyserojen tasoittajana?

Tutkimuksen tuloksia on esitelty muun muassa viime kesänä pohjoismaisessa konferenssissa Islannissa. Tiedot ovat herättäneet mielenkiintoa myös muissa Pohjoismaissa, ja nyt onkin menossa yhteinen tutkimus. Pohjois-Ruotsia, Pohjois-Norjaa ja Islantia myöten tarkastellaan, onko myös siellä maaseudulla enemmän vammakuolemia.

Oman työnsä ohella Pohjois-Norjassa meripelastushelikopterissa päivystävää Lasse Raatiniemeä kiinnostavat ensihoidolliset kysymykset etenkin harvaanasutulla seudulla.

– Seuraavien tutkimusten aihe on selvittää, missä määrin olisimme voineet ehkäistä näitä kuolemia paremmalla ja aikaisemmalla hoidolla. Kun on vähemmän päivystäviä sairaaloita, niin myös ehkä lääkärihelikopteritoiminta tasoittaa terveyseroja maaseudun ja kaupungin välillä, sanoo erikoislääkäri Lasse Raatiniemi pohtien mielessään jo tulevia tutkimusaiheita.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Hurja ennuste F-Securen Hyppöseltä: Tekoäly tekee ohjelmoijista työttömiä

Tekoäly on mullistanut työnteon tietoturvayhtiö F-Securella. Kaksitoista vuotta kehitetty tekoäly seuloo väsymättä haittaohjelmia. Ihmiset voivat keskittyä vaikeimpiin tehtäviin. Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen uskoo, että vielä suurempi mullistus nähdään pian, kun tietokoneet alkavat kirjoittaa virheetöntä ohjelmakoodia. Yle tutustui tekoälyn käyttöön haittaohjelmien metsästyksessä, robotiikassa ja puheentunnistuksessa.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä