Haastatelluista ruotsalaisista neljä prosenttia olisi valmis muuttamaan Suomeen, norjalaisista vain kaksi prosenttia. Islantilaiset eivät olleet mukana tutkimuksessa.

Tutkittavilta kysyttiin: "Jos sinun pitäisi valita joku muu pohjoismaa, jossa asua, missä asuisit?"

Suomalaiset haluaisivat muuttaa mieluiten Ruotsiin, 60- ja 70-lukujen suomalaissiirtolaisten kohdemaahan. 41 prosenttia suomalaisvastaajista mainitsi Ruotsin mielikohteekseen.

Norjakin miellyttää suomalaisia

Toiseksi sijoittuu suomalaisten toiveissa Norja – korkea luku (30 prosenttia) selittynee sillä, että maahan on muuttanut hiljattain hyvän palkan perässä sairaanhoitajia ym. suomalaisia.

Ruotsalaiset olivat halukkaimpia muuttamaan Norjaan (49 prosenttia), norjalaisille kelpaisi muuttokohteeksi Tanska ja Ruotsi yhtä lailla (43 prosenttia ja 42 prosenttia).

Tanskalaiset haluaisivat muuttaa selvästi eniten Ruotsiin (51 prosenttia).

Tutkimuksen tilasivat pohjoismaiset yleisradioyhtiöt: Suomen YLE, Ruotsin SVT, Norjan NRK ja Tanskan DR. Mielipidemittauksen teki norjalainen Norstat-tutkimuslaitos.

Suomi jää kielimuurin taakse

Mutta mikä selittää sen, että Suomea vieroksutaan muissa pohjoismaissa? Suurin syy lienee kielimuuri: suomihan on pohjoismaisen kieliperheen ulkopuolella ja hyvin harva osaa Skandinaviassa kieltämme.

Suomalaiskirjailija Yrsa Stenius – joka toimii parhaillaan Ruotsin lehdistöasiamiehenä – sanoo, että Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa Suomeen suhtaudutaan varsin myönteisesti, kielteisestä tutkimustuloksesta huolimatta.

- Mutta kun kieli on vieras, ei maatakaan opita tuntemaan syvällisesti. Ja jossain mielten pohjukoissa kummittelee käsitys itämaisuudesta ja siitä, että Suomi on keskusjohtoinen maa, Stenius arvioi.

Suomi ei mikään Kekkoslovakia

Stenius kuitenkin torjuu näkemyksen, että Suomi olisi muille pohjoismaille yhä jonkinlainen "Kekkoslovakia", edesmenneen kommunistileirin ulkojäsen.

- Nykypolvi ei tiedä Pohjolassa Kekkosesta juuri mitään. Kyse on nyt siitä, että kaikkien Pohjoismaiden kasvot on käännetty manner-Eurooppaan ja Suomi jää vähän selän taakse, Stenius sanoo.

Muuttamiseen on suuri kynnys

Sosiologi Catharina Lojander-Visapää Helsingin yliopistosta on samaa mieltä siitä, että muuttohaluttomuudesta huolimatta pohjoismaalaisten kuva Suomesta on myönteinen.

- Muuttaminen toiseen maahan on vaan niin iso asia, hän sanoo. - Eri asia kuin turistimatka maapurimaahan.

Juopottelun ja puukkojen maa

Mutta toki kulttuurierojakin on. Suomalaista kulttuuria pidetään muissa pohjoismaissa hieman omaperäisenä - ja viinanjuonti tunnetaan valitettavan hyvin.

Kun esim. Oslon kaduilla Norjan tv:n toimittaja kyseli Suomi-kuvasta, lähes jokainen vastaaja mainitsi votkan juomisen. Myyttisissä mitoissa tuntuivat myös olevan Suomen kylmyys ja kotimaiset puukkomme.

Suomalaiset itsekin tuntuvat vaalivan käsityksiä primitiivisyydestä lähettämällä maailmalle sinänsä hupaisia kuvia suopotkupallosta, eukonkannosta ja löylynheiton maailmanmestaruuskisoista.

Nokia tuo myös ihailua

Mutta nyt Suomi-kuvaa muokkaa myös suomalaisyritysten menestys maailmalla, tärkeimpänä tietysti Nokian nousu matkapuhelin-bisneksen huipulle.

Yrsa Steniuksen mielestä Nokia on todellakin muuttanut Suomi-kuvaa. -Suomi nähdään nyt päteväksi maaksi, ja esim. suomalainen koulu tunnustetaan ruotsalaista koulua paljon tehokkaammaksi, Stenius sanoo.

- Käsitykset Suomesta ovat muuttuneet jopa ihaileviksi.

"Hiljaista ja surumielistä kansaa"

Kuitenkin yhteisyyden tunne Suomeen puuttuu muissa Pohjoismaissa, Stenius arvioi. -Tietty välimatka on olemassa, joka pohjautuu paitsi kieleen, myös mielialojen erilaisuuteen.

- Suomi koetaan vähän hiljaiseksi ja melankoliseksi maaksi. Muut pohjoismaat ovat mentaliteetiltaan lähempänä toisiaan, Ruotsissa jo muutaman vuosikymmenen asunut Stenius sanoo.