Pohjoismaalaiset "voimanaiset" dokumenttielokuvan inspiraationa
Rohkeus ja edistyksellisyys - niistä pohjoismaalainen nainen maailmalla tunnetaan. Näin arvioi elokuvatieteen tohtori, joka suunnittelee dokumenttielokuvaa kymenlaaksolaisista naistaiteilijoista.
Turun yliopistossa opiskellut ja Kanadassa elokuvatieteistä väitellyt tohtori Hanna Maria Laakso suunnittelee dokumenttielokuvaa kymenlaaksolaisista naistaiteilijoista. Dokumenttielokuvan teko on tutkijalle aivan uusi haaste. Ajatus dokumenttielokuvasta syntyi vuonna 2007 valmistuneen väitöskirjan pohjalta.
- Väitöskirjassani olen kirjoittanut hyvin mielenkiintoisia asioita pohjoismaalaisesta naisidentiteetistä, ja joskus harmittaa, että kirjan lukee niin harva ihminen. Haaveeni on se, että voisin muuttaa ne ajatukset elokuvan muodossa ääneksi ja kuviksi, jolloin ne tavoittaisivat suuremman yleisön, Laakso perustelee.
Elokuussa kuvattava elokuva on tarkoitus tekstittää englanniksi. Laakson tähtäimessä ovat kansainväliset elokuvafestivaalit.
- Silloin ulkomaalaisetkin saisivat nähdä sen. Dokumentti on kuitenkin myös kuvaus suomalaisuudesta ja kymenlaaksolaisesta luonnosta, joten siinä on elementtejä, jotka toivon mukaan kiinnostavat ulkomaillakin, Laakso miettii.
Tähän mennessä elokuvaan ovat lupautuneet taiteilijat Ulla Sinkkonen, Sanna Majander, Heta Kananen, Anne Randén, Kirsti Lento ja Elisa Heinonen.
Pohjoismaalainen nainen - ja ylpeä siitä
Väitöskirjassaan Hanna Maria Laakso kirjoittaa pohjoismaalaisista naisnäyttelijöistä.
- Minua on aina kiinnostanut pohjoismaalainen naisidentiteetti. Koska tein opintoni Kanadassa aloin miettiä myös omalla kohdallani, että mikä minussa on pohjoismaalaista, suomalaista ja kymenlaaksolaista, kertoo myllykoskelainen Hanna Maria Laakso.
Elokuvatieteen tohtorin mukaan pohjoismaalaiset naiset tunnetaan maailmalla hyvin rohkeina ja edistyksellisinä. Italiaan oman yrityksen perustanut Laakso sanookin olevansa kiitollinen, jos hänen pohjoismaalaisuutensa huomataan ulkomailla.
- Jos ajatellaan historiallisesti, pohjoismaalaiset naiset ovat itsenäisyytensä ja yhteiskunnallisen asemansa puolesta ihan maailmanlaajuisesti johtavia. He ovat rohkeita kuuntelemaan oman sydämensä ääntä ja kulkemaan sen mukaan, Laakso muotoilee.
He ovat rohkeita kuuntelemaan oman sydämensä ääntä ja kulkemaan sen mukaan.
Myös taiteissa, kirjallisuudesta kuvataiteisiin, pohjoismaalaiset naiset on Laakson mielestä kuvattu päämäärätietoisina oman tiensä kulkijoina.
- Läpi historian taide on kuvannut pohjoismaalaisia naisia eräänlaisina voimanaisina. He ovat taistelleet oikeuksiensa ja haaveidensa puolesta, Laakso kuvailee.
Kymenlaaksolaisuuden hän uskoo ilmenevän ennen kaikkea rakkautena luontoon. Vaikka Kymenlaakso on alueena hajanainen, luonto on tärkeä osa monen paikallisten ihmisen elämää.
- Täällä on upeita metsiä, upea joki ja merenrantaa, joista voi inspiroitua, rauhoittua ja kerätä voimia seuraavaan päivään.
Hanna Maria Laakso kertoo näkevänsä myös kymenlaaksolaiset naistaiteilijat paikallisena voimavarana.
- Taiteilijuus vaatii jatkuvasti rohkeutta ja uskoa omaan työhönsä. Taiteilijan täytyy tehdä valtavasti töitä ja olla lahjakas, jotta on mistä ammentaa.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Tampereen Teatterin katsojamäärissä huikea nousu
Tampereen Teatterin mukaan sen näytelmiä kävi katsomassa kuluneella kaudella 35 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisellä kaudella.
Tullikamarin kulttuurikeskus tarvitsee kipeästi lisää tilaa
Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla vierailee vuosittain yli 180 000 asiakasta. Tilaisuudet varsinkin Pakkahuoneella ovat kasvaneet, joten kaupunki harkitsee kulttuurikeskuksen laajentamista.
Metropolia ammattikorkeakoulu aikoo lakkauttaa taiteen koulutusohjelmia
Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu suunnittelee esittävän taiteen ja musiikkipedagogian koulutusohjelmien lakkauttamista. Päätöksen myötä etenkin teatteri-ilmaisun ohjaajien koulutus vähenisi huomattavasti.
Taidelaitokset saamassa tukea langattoman tekniikan uusimiseen
Taidelaitokset ovat saamassa kädenojennuksen hallitukselta, kun lisätalousarviossa esitetään tukea langattoman tekniikan uusimiseen.
Rudolf Koivun kuvissa avautuu mielikuvituksen kauhu ja kauneus
Kuvittaja Rudolf Koivun maailma avautuu Hämeenlinnan taidemuseon suurnäyttelyssä. Lumoavat kuvat ovat vanhemmalle sukupolvelle muistoja lapsuudesta, nykylapsille taas kurkistus kuvakulttuurin aikaan ennen televisiota ja elokuvia.
Kosken pauhujen seurana lepää ruumisarkku
Imatran koskella nähdään kesäkuussa taidetta monessa muodossa. Kesän kiinnostavin ja ehkä karmaisevin taideteos muovautuu tänä kesänä Teemu Heikkisen käsissä. Imatran kosken pauhujen vierellä lepää Heikkisen työstämä ruumisarkku.
Festariartistiksi pääsee, jos on faneja ja isoja biisejä
Kesän musiikkifestareilla kiertää sama kotimaisten artistien ja bändien kärkikaarti vuodesta toiseen. Ilman faneja ja kunnon läpilyöntibiisiä tulokkaan on vaikea rynniä festivaalimarkkinoille.
Vaahteramäen Eemeli on metkuillut jo 50 vuotta
Astrid Lindgrenin luoma lastenkirjahahmo Vaahteramäen Eemeli täyttää 50 vuotta.
Starbucks tulossa Akateemiseen kirjakauppaan?
Yle Radio 1:n Kultakuume-kulttuuriohjelman saamien tietojen mukaan maailman isoin kahvilaketju avaa kahvilan paraatipaikalle Helsingin keskustassa.
Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa on muisteltu elokuvaksi
Itä-Lapissa on taas tallennettu arvokasta sotahistoriallista tietoa. "Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa" on elokuva, missä nelisenkymmentä ihmistä avautuu varsin vaikuttavastikin kertomaan jatkosodan aikaisista kokemuksistaan - niin rintamalta kuin kotipuolestakin. Nyt valmistunut dvd-elokuva on Itä-Lapin kuntayhtymän tuotantoa ja se on jatkoa aiemmin talvisodasta tehdylle tallenteelle.
