Kotimaa |

Poliisin tiedotus on tasapainoilua yleisen ja yksityisen rajamaastossa

Poliisin tiedottaminen joutui kritiikin kohteeksi, kun Ylivieskassa epäilty törkeä raiskaus osoittautui perättömäksi. Tiedottaminen esimerkiksi turvapaikanhakijoiden epäillyistä rikoksista on tasapainoilua yleisen edun ja yksityisyyden suojan välillä. Lopullisen ratkaisun tekee tutkinnanjohtaja.

Oulun poliisi tiedotti törkeän raiskauksen epäillystä Tapaninpäivän aikaan.
Perättömäksi osoittautunut raiskausjuttu herätti tunteita ja kritiikkiä poliisin tiedottamista kohtaan. Kuva: Tiina-Leena Kurki / Yle

Ylivieskassa Tapaninpäivänä poliisille ilmoitettu ulkomaalaisten tekemäksi epäilty törkeä raiskaus, joka olikin perätön, herätti kohua myös poliisin tiedottamislinjasta. Paikalliset poliitikot arvostelivat poliisin poukkoilevaa tiedottamista.

Poliisihallitus on ohjeistanut viime vuoden lopulla poliisilaitoksia ohjaavalla kirjeellä turvapaikkatilanteen viestinnästä, sillä tilanteeseen liittyvät rikosilmiöt ovat lisääntyneet, samoin tarve saada niistä tietoa.

Keskeiset lait tiedottamisen suhteen ovat esitutkintalaki ja julkisuuslaki.

– Marko Luotonen

Viestintäpäällikkö Marko Luotosen mukaan lähtökohtana on, että poliisia kehotetaan aktiivisesti kertomaan yhteiskunnallisista ilmiöistä, mutta poliisin pitää viestinnässään noudattaa lakia ja erilaisia ohjeistuksia.

Eniten poliisin viestinnässä on puhuttanut turvapaikkastatuksen salassa pitäminen rikostapauksissa.

– Keskeiset lait tiedottamisen suhteen ovat esitutkintalaki ja julkisuuslaki. Sen perusteella esimerkiksi tieto, että turvapaikanhakija on rikoksesta epäiltynä, on salassa pidettävä, jos ei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna hänen tai hänen läheistensä turvallisuutta, Marko Luotonen selostaa.

Ohjeistuksessa korostetaan, että rikoksesta epäillyn tai rikosasian asianosaisen etnisen taustan kertomisella pitää olla oleellisesta merkitystä jutun tutkinnalle, esimerkiksi jos se on välttämätöntä rikollisen kiinnisaamiseksi tai vaarallisen henkilön tunnistamiseksi.

Yleinen ja yksityinen tasapainoilevat

Oulun seudulla on tullut poliisin tutkintaan hiljattain kaksi alaikäisiin kohdistunutta raiskausjuttua, joista toisessa teosta epäiltynä on vangittu alaikäinen turvapaikanhakija ja toisessa aikuinen suomalaismies. Asianomistajat eli uhrit ovat alaikäisiä.

Poliisi joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan yleisen intressin ja yksityisyyden suojan välillä.

– Marko Luotonen

– Poliisi joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan yleisen intressin ja yksityisyyden suojan välillä olipa jostakin rikoksesta epäiltynä suomalainen tai ulkomaalainen henkilö, Marko Luotonen sanoo ja lisää, että tiedottamista ohjaa lainsäädäntö ja vastuu siitä on tutkinnanjohtajalla, joka tekee itsenäisen päätöksen tiedottamislinjasta.

– Jos raiskaustapauksia ajatellaan uhrin näkökulmasta, niin tekijän kansallisuudella tai henkilöllisyydellä ei ole merkitystä, Marko Luotonen toteaa.

Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikkö Sauli Kuha sanoo, että vuosittain poliisin tietoon tulee noin 80 - 100 raiskaustapausta yrityksistä törkeisiin tekoihin. Kuhan mukaan poliisi ei tiedota kaikista, sillä useimmat niistä tapahtuvat yksityisissä paikoissa ja osapuolet ovat läheisiä toisilleen. Lisäksi jutut käsitellään käräjäoikeudessa suljetuin ovin.

– Mikäli raiskaus tai väkivalta tapahtuu yleisellä paikalla, niin juttu liittyy myös niin sanottuun yleiseen etuun, jolloin tiedottaminen on perusteltua, Sauli Kuha sanoo.

Tutkinnanjohtaja tasapainoilee nuoralla

Sauli Kuha huomauttaa, että rikosjutut ovat erilaisia, jolloin poliisin on myös harkittava tiedottamista monesta eri näkökulmasta tutkintaa ohjaavan lainsäädännön lisäksi. Tutkinnanjohtaja on Kuhan mukaan pääpelaaja, joka tasapainoilee nuoralla tutkinnan ja tiedottamisen välimaastossa.

Pohdinnassa ovat muun muassa tutkinnalliset syyt.

– Sauli Kuha

Turvapaikkahakijakysymys on uusi asia, joka asettaa tapauksista tiedottamiseen myös omat haasteensa.

– Pohdinnassa ovat muun muassa tutkinnalliset syyt eli pitääkö niitä aukaista enemmän, tapahtuiko teko julkisella paikalla, kuuluuko epäilty tekijä tai asianomistaja johonkin etniseen ryhmään, Sauli Kuha luettelee ja lisää, että mikäli väärää tietoa on päässyt liikkeelle, niin se pitää oikaista nopeasti.

Kun tiedottamisen kriteerejä on useita ja tapaukset erilaisia, poliisipäällikkö Kuhan mukaan yleisölle voi syntyä mielikuva, ettei poliisin tiedottaminen ole selkeää.

Some nostaa tunteita

Poliisipäällikkö Kuha kertoo, että huomattavaa julkisuutta saaneessa Kempeleessä tapahtuneessa alaikäisen tytön raiskausjutussa tunnusomaista oli, että asia ja turvapaikanhakijan syyllistyminen tekoon tulivat esille sosiaalisen median kautta.

– Poliisin piti muun muassa rauhoitella yleistä. Olisi ollut erikoista, jos sitä ei olisi kommentoitu, Sauli Kuha huomauttaa.

Erityisesti vakavissa rikoksissa, jotka tapahtuvat yleisellä paikalla poliisi vetoaa yleisöön.

– Sauli Kuha

Kempeleen tapauksen jälkeen poliisitutkintaan tuli oululaishotellissa tapahtunut alaikäisiin kohdistunut raiskaus, josta tiedottaminen oli niukempaa.

– Se on tyystin erilainen juttu, johon liittyy muun muassa alaikäisten asianomistajien takia tiettyjä salassa pidettäviä asioita, Sauli Kuha sanoo.

Sauli Kuha lisää, että poliisin tiedottamisen linja on samanlaista olipa kyseessä epäilty ulkomaalaisen tai suomalaisen tekemä rikos.

– Erityisesti vakavissa rikoksissa, jotka tapahtuvat yleisellä paikalla poliisi vetoaa yleisöön, jos epäiltyä tekijää ei esimerkiksi ole tavoitettu ja siinä tapauksessa hänestä on julkistettava myös tuntomerkkejä.

Perättömiä pulpahtaa aika ajoin

Syksyn ja talven aikana Oulun poliisilaitoksen alueella on tullut ilmi kaksi perätöntä rikosilmoitusta, joissa epäillyiksi tekijöiksi ilmoitettiin ulkomaalaiset henkilöt.

Poliisin piti muun muassa rauhoitella yleistä. Olisi ollut erikoista, jos sitä ei olisi kommentoitu.

– Sauli Kuha

Syksyllä Kajaanissa tuli sosiaalisen median kautta tietoon, että paikallinen mies olisi joutunut ulkomaalaisten miesten pahoinpitelemäksi. Tapaninpäivänä Ylivieskan poliisi sai ilmoituksen raiskauksesta, joka osoittautui perättömäksi.

– Perättömät ilmoitukset eivät ole uusi ilmiö, Sauli Kuha sanoo ja lisää, että Ylivieskan tapauksen tutkinta on kesken, joten hän ei kommentoi sitä.

Kuhan mukaan tällaisissa tapauksissa täytyy aina pohtia teon motiivia, onko se esimerkiksi rasistinen vai onko kyseessä sairaan ihmisen teko tai jokin muu erityinen syy.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä